Israel 18

Kuvassa näkymä Tishbin viinitilalta.

Israel-raportti 20

19.12.2019

Tishbin viinitila

Kävimme maanantaina 9.12.2019 vielä Zichron Ya’acovissa sijaitsevalla Tishbin viinitilalla, josta Marjaana osti hyvää leipää.

Leipomotuotteiden lisäksi tila valmistaa monenlaisia hilloja ja suklaatuotteita.

Mutta pääasiana on viininviljely, jonka Liettuasta Zichron Ya’acovin lähellä sijaitsevaan Shefeyaan muuttaneet Michael ja Malka Chamiletzki aloittivat v. 1882 paroni Edmond de Rotschildin toimeksiannosta.

Vuonna 1925 Michael ja Malka saivat pitää vieraanaan kuuluisaa runoilijaa Chaim Bialikia (teen hänestä erillisen raportin myöhemmin), joka ehdotti heille uudeksi sukunimeksi heprealaista nimeä Tishbi.

Heidän poikansa Yisrael Tishbi jatkoi viinitarhojen hoitamista ja viinin tuotantoa yhdessä vaimonsa Minan kanssa.

Vuodesta 1984 alkaen heidän poikansa Jonathan Tishbi on jatkanut työtä yhdessä vaimonsa Nilin ja poikansa Golanin kanssa.

Kun viinin lisäksi Tishbit päättivät alkaa valmistaa tislattuja juomia, Golan lähti Ranskaan Cognacin alueelle opiskelemaan, jonka jälkeen Tishbit alkoivat valmistaa omaa brandyä, joka on voittanut monia palkintoja Israelissa ja ulkomailla. Golanin vaimo Karen luo keramiikkataiteellaan viihtyisyyttä viinitilalle.

Myös monet muut perheen jäsenet ovat mukana auttamassa. Jonathanin vanhin poika Michael toimii lakimiehenä ja hänen vaimonsa Efrat suunnittelee viinietikettejä, tytär Oshra on luonut kauppasuhteita ulkomaille ja perustanut alueelle kahvilan ja viinimyymälän.

Perheen yhdistyneet voimanponnistukset ovat tuottaneet tulosta, sillä tällä hetkellä Tishbin viinitila on Israelin kuudenneksi suurin tuottaen vuodessa noin miljoona pulloa viiniä, joita myydään ympäri maailmaa 25 maassa.

Tishbin viinitilan nettisivut: https://www.tishbi.com/en/ .

Kuvassa näkymä Tishbin viinitilalta.

Aaronsohnin talo –museon 1800-luvulta peräisin oleva rakennus.

Israel-raportti 19

18.12.2019

Beit Aaronsohn

Maanantaina 9.12.2019 oli tarkoituksena käydä Zichron Ya’akovissa sijaitsevassa Beit Aaronsohn (Aaronsohnin talo) –museossa, mutta luovuimme ajatuksesta, koska museossa ei olisi voinut kulkea omin päin, vaan olisi pitänyt kuunnella tunnin ajan oppaan selostusta.

Otin sen sijaan kuvia ulkoapäin ja kerron tässä tietoja museosta.

Vuonna 1956 perustettu Aaronsohnin talo -museo kertoo ensimmäisen juutalaisen maanalaisliikkeen N.I.L.I:n tarinan. N.I.L.I. tulee heprean sanoista Netzah Israel Lo Ieshaker (Israelin iäisyys ei valehtele), joka sanonta esiintyy Raamatussa ( 1. Sam. 15:29).

Vakoojaryhmän perusti Sarah Aaronsohn yhdessä veljiensä Aaronin ja Alexin kanssa. Neljäntenä mukana oli hyvä ystävä Avshalom Feinberg.

N.I.L.I. toimi maassa Ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin Israelin maa oli vielä osa julmaa turkkilaista ottomaanivaltakuntaa.

Vuodesta 1915 lähtien N.I.L.I. toimitti briteille huomattavan määrän tietoa teistä, vesilähteistä ja Turkin armeijan liikkeistä.
Brittiarmeijan tukemisen lisäksi N.I.L.I. auttoi nälästä ja taudeista kärsiviä juutalaisia.

N.I.L.I. edisti myös merkittävästi tietoisuuden leviämistä sionistisesta unelmasta eli oman kansallisen kodin perustamisesta.

Vuonna 1917 Turkin viranomaiset sieppasivat Sarah Aaronsohnin viestikyyhkysen ja saivat käsiinsä N.I.L.I:n tiedustelutietoja ja pidättivät johtohenkilöitä. Kaikki kestivät kuitenkin kidutuksen eikä kukaan kertonut mitään tietoja. Jotkut hirtettiin ja Sarah Aaronsohn päätti tehdä itsemurhan, jotta hän ei paljastaisi mitään informaatiota.

Paitsi vakoojatarinoita museossa voi nähdä myös v. 1882 Zichron Ya’acoviin muuttaneen Aaronsohnin perheen huoneita.

Kuvassa Aaronsohnin talo –museon 1800-luvulta peräisin oleva rakennus.

Jouko Piho istahti penkille kaverin seuraksi Zichron Ya’covin pääkadun varrella.

Israel-raportti 18

17.12.2019

Zichron Ya’akov

Maanantaina 9.12.2019 kävimme Zichron Ya’akovissa, joka on 35 km Haifasta etelään sijaitseva vähän yli 23 000 asukkaan kaupunki, jonka Romaniasta tulleet Hovevei Tzion - järjestöön kuuluneet 100 juutalaista uudisasukasta perusti v. 1882.

Karmelin vuoren kallioinen maaperä osoittautui kuitenkin huonoksi maanviljelyn kannalta. Kun sen lisäksi malaria alkoi levitä yhteisössä, monet lähtivät takaisin entiseen kotimaahansa jo vuoden sisällä tulostaan.

Se olisi voinut olla koko yhdyskunnan loppu, mutta käänne parempaan tuli seuraavana vuonna, kun paroni Edmond James de Rotschild tuli Pyhän maan matkallaan käymään myös Zichron Ya’acovissa, jolloin hän huomasi, että Karmelin rinteet sopivat erinomiasesti viininviljelyyn. Rotschild päätti tehdä kaupungista viinin tuotannon keskuksen ja antoi sille isänsä Jamesin (=Jaakob) mukaan nimen Zichron Ya’acov (Jaakobin muistomerkki).

Vuonna 1885 Rotschild perusti Zichron Ya’akoviin Israelin ensimmäisen viinitilan Carmel Wineryn, joka toimii edelleenkin ja on yksi Israelin parhaimmista viinitiloista. Sen lisäksi kaupungissa on kaksi muuta kuuluisaa viinitilaa eli Tishbi ja Binyamina. Teen Tishbistä erillisen raportin myöhemmin.

Kaupungissa käy paljon turisteja ihailemassa sen vanhanaikaisen viehättävää ja idyllisen rauhallista tunnelmaa historiallisine rakennuksineen, kahviloineen, taidekauppoineen ja pikku putiikkeineen. Rauhallisuuteen vaikuttaa sekin, että kaupungin läpi kulkeva pääkatu Midrahof on nykyään kävelykatu.

Kadun päässä on Ensimmäinen Alija-museo, jossa voi tutustua kaupungin yli sata vuotta sitten perustaneiden pioneerien kiehtovaan historiaan.

Zichron Ya’akovissa on myös Beit Aaronsohn -museo, mutta kerron siitä enemmän erillisessä raportissa.

Kuvassa Jouko Piho istahti penkille kaverin seuraksi Zichron Ya’covin pääkadun varrella.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.

Israel-raportti 17

16.12.2019

Brasilia siirtää suurlähetystönsä Jerusalemiin

Jerusalem Post raportoi, että Jerusalemissa Brasilian kaupallisen toimiston Apex-Brasilin avajaisissa 15.12.2019 puhunut Brasilian presidentin poika, parlamenttiedustaja Eduardo Bolsonaro sanoi, että hänen isänsä, Jair Bolsonaro, tulee siirtämään Brasilian suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin ensi vuonna 2020.

Eduardo Bolsonaro jatkoi: ”Kyse ei ole mistään erikoisesta, vaan täysin normaalista ja luonnollisesta asiasta. Emme siirrä suurlähetystöämme Jerusalemiin vain Brasilian takia, vaan näyttääksemme esimerkkiä koko latinalaiselle Amerikalle.”

Tilaisuudessa puhui myös pääministeri Benjamin Netanjahu, joka sanoi arvostavansa Brasilian kaupallisen toimiston avaamista Jerusalemissa. Netanjahu viittasi myös Brasilian luonnononnettomuuksiin, joihin Israel on lähettänyt apua, sanomalla: ”Israel tulee aina auttamaan Brasilian kansalaisia.”

Netanjahu mainitsi myös, että Israelin ja Brasilian suorien lentoyhteyksien kehittämisessä on tapahtunut paljon edistystä, mikä tulee edistämään maitten välistä kauppaa, turismia ja teknologiavaihtoa.

Tällä hetkellä vain Yhdysvalloilla ja Guatemalalla on suurlähetystönsä Jerusalemissa. Honduras on ilmoittanut siirtävänsä suurlähetystönsä Jerusalemiin lähiaikoina.

Brasilian suurlähetystön siirto Jerusalemiin tulee olemaan merkittävä esimerkki monille muille maille.

Suomi tulee seuraamaan perässä, kun on sen aika.

Kuvassa Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.

Karmelin rinteessä olevia Nahal Me’arotin luolia, joissa esihistoriallisen ajan ihmiset asuivat.
Esihistoriallisen ajan mies.

Israel-raportti 16

15.12.2019

Nahal Me’arot –luolasto

Maanantaina 9.12.2019 kävimme tutustumassa Haifan lähellä olevaan Nahal Me’arotin (Luolien joki) esihistorialliseen luolastoon Karmel-vuoristojonon länsirinteillä.

Luolat ovat syntyneet geologisessa prosessissa, jossa vesi ja hiilidioksidi ovat olleet vuorovaikutuksessa muodostaen hiilihappoa, joka on liuottanut ja hajottanut kalkkikivikalliota, jolloin vuoren rinteeseen on muodostunut suuria luolamaisia aukkoja.

Paikka on hyvin erikoinen, joten ei ole ihme, että se on nimetty v. 2012 Unescon maailmanperintökohteeksi. Nimitystä edelsi 92 vuoden arkeologiset tutkimukset, jotka Dorothy Garrod aloitti v. 1927. Haifan yliopiston arkeologit jatkavat kaivauksia edelleenkin.

Vuoren rinteessä on neljä isoa luolaa Tabun (uuni), Gamal (kameli), Nahal (puro) ja Skhul (lapsi), joissa esihistoriallisen ajan (500 000 – 12 000 eKr.) viiteen eri kulttuuriaikakauteen kuuluneet ihmiset ovat eläneet. Myös sen ajan hautapaikkoja on löytynyt.

Kun astuimme Nahal-luolaan, siellä oli menossa elokuva, joka kuvaa luolissa asuneiden ihmisten elämää, ruokailua ja metsästystä.

Vuonna 2017 Israelissa julkaistiin yhdestä Nahal Me’arotin luolasta tehty postimerkki.

Luolaston lisäksi sen läheisyydessä on Nahal Me’arotin luonnonsuojelualue, jossa on useita merkittyjä patikkapolkuja ja runsaasti varjoisia piknikpaikkoja. Paikkaa suositellaankin koko perheen satumaiseksi retkeksi lasten ja lastenlasten kanssa.

Kuvassa ylempänä Karmelin rinteessä olevia Nahal Me’arotin luolia, joissa esihistoriallisen ajan ihmiset asuivat.

Kuvassa alempana esihistoriallisen ajan mies.

Vasemmalta Benny Gantz, Avigdor Liberman ja Benjamin Netanjahu.

Israel-raportti 15

14.12.2019

Poliittinen umpikuja Israelissa

Israelin poliittinen elämä on ollut umpikujassa jo lähes vuoden ajan. Tämän vuoden aikana on pidetty jo kahdet vaalit, ensin huhtikuussa ja sitten syyskuussa, mutta hallitusta ei ole saatu aikaan, joten Knesset (Israelin eduskunta) hajotti itsensä 11.12.2019 äänin 96-7 ja päätti, että 2.3.2020 pidetään kolmannet vaalit vajaan vuoden sisällä.

Huhtikuussa kaksi pääpuoluetta eli pääministeri Benjamin Netanjahun Likud (liitto tai yhtenäisyys) ja Benny Gantzin johtama Blue&White (sininen ja valkoinen) päätyivät koko lailla tasatulokseen eikä kumpikaan pystynyt muodostamaan hallitusta.

Sama toistui syyskuussa, kun Benny Gantzin puolue sai lievän, mutta ei riittävän suuren voiton.

Jisrael Beiteinun (Israel on kotimme) johtaja Avigdor Liberman on noussut näissä kähinöissä kuninkaantekijäksi hänen ilmoittaessaan, että hänen puolueensa ei mene mukaan kummankaan pääpuolueen johtamaan hallitukseen, vaan ainoastaan yhtenäishallitukseen, jossa ovat mukana sekä Likud että Blue&White. Tällaista koalitiota ei ole kuitenkaan onnistuttu luomaan.

Kaiken lisäksi oikeuskansleri Avichai Mandelblit on nostanut Benjamin Netanjahua vastaan syytteitä, joiden mukaan Benjamin Netanjahu olisi syyllistynyt lahjontaan ja korruptioon, minkä hän itse kiistää. Kyseessä on ensimmäinen istuvaa pääministeriä koskeva syytteeseenpano Israelissa.

Oikeusprosessi on edelleen kesken, ja toistaiseksi Netanjahu saa jatkaa Korkeimman Oikeuden päätöksellä virkaa tekevänä pääministerinä luopuen kuitenkin 1.1.2020 terveys-, diaspora- ja hyvinvointiministeriöiden johtamisesta.

Takalukon avaamiseksi on Likudissa herännyt myös ajatuksia Netanjahun korvaamiseksi jollain toisella, jolloin vahvimpana seuraajaehdokkaana on pidetty Gideon Sa’aria, joka on Likudin listoilta valittu Knessetin jäsen. Likud päättää johtajasta puolueen sisäisissä vaaleissa 26.12.2019.

Todennäköisesti maaliskuun vaaleihin mennään kuitenkin Netanjahun johdolla, joka yrittää tietysti saada niin selvän voiton, että hallituksen kokoaminen vihdoin onnistuisi ja hän voisi saada itselleen oikeusprosessia hidastavan immuniteetin.

Mutta voi olla, että osa äänestäjistä on kyllästynyt koko peliin eikä lähde edes vaaliuurnille, joten kevään vaalitulos on hyvin arvaamaton. Tai sitten käy niin, että tulee kolmannen kerran tasatulos, ja Israelin eripuraisen kansan poliittinen umpikuja jatkuu.

Kuvassa vasemmalta Benny Gantz, Avigdor Liberman ja Benjamin Netanjahu.

 

 
Jouko Piho ensimmäistä kertaa junassa Israelissa matkalla Kesareasta Tel Aviviin. Menomatkalla ei ollut tungosta, mutta takaisin tullessa junavaunu oli täynnä matkustajia.

Israel-raportti 14

13.12.2019

Israelin rautatiet

Tein toissapäivänä historiaa, kun matkustin ensimmäistä kertaa junalla Israelissa Kesareasta Tel Avivin Savidor-asemalle.

Matka alkoi lipun ostamisella automaatista. Noin 30 km:n junamatka maksoi 22 sekeliä eli 6,30 euroa.

Lippua tarvitaan sitten puomien avaamiseen asemalaiturille pääsemiseksi ja sama perillä asemahallista ulos pääsemiseksi. Tämä kontrolli ilmeisesti riittää, koska junissa ei ole lipuntarkastajia.

Juna oli punainen ja kaksikerroksinen, sisältä vähän kulunut, mutta melko siisti kuitenkin.

Tämän reitin junat kulkevat dieselvetureiden voimalla, kuten pääosin muuallakin Israelissa, mutta esim. uusi junarata Tel Avivista Jerusalemiin on sähköistetty ja uusia sähköistyshankkeita on vireillä.

Takaisin tullessa kävi oudosti, kun juna ei pysähtynytkään Kesareassa, vaikka niin sanottiin lippuluukulla, vaan jatkoi matkaa seuraavalle Binyaminan asemalle. Onneksi matkakumppanini Marjaana tiesi mitä tehdään eli me siirryimme heti laiturin toisella puolella olevaan junaan, joka vei meidät Kesareaan. Marjaana sanoi, että hänen miehensä tekee näin useinkin eli menee junalla Binyaminaan, koska kaikki junat eivät pysähdy Kesareassa, ja ottaa sieltä sitten junan takaisin päin Kesareaan.

Israelin valtio omistaa rautatiet, joita hoitaa Israel Railways –niminen yhtiö.

Suurin osa Israelin rataverkostosta on rakennettu brittivallan aikana. Kun Israel itsenäistyi v. 1948, silloinen valtiojohto asetti maanteiden rakentamisen etusijalle. Vasta 1980-luvun loppupuolelta alkaen Israelissa on alettu investoida enemmän rautatieliikenteeseen. Tämä kehittämistyö jatkuu edelleen ja vuodesta 2020 eteenpäin on monia suunnitelmia rataverkon parantamiseksi ja täysin uusien ratayhteyksien avaamiseksi.

Brittien perua on myös se käytäntö, että päinvastoin kuin oikeanpuoleinen maantieliikenne junat kulkevat vasemmanpuoleisilla raiteilla.

Jos mennään hiukan historiaan, niin rautatieliikenne alkoi Pyhässä maassa jo ennen brittejä eli turkkilaisvallan aikana, kun Jaffan ja Jerusalemin välinen rautatieyhteys avattiin 26.9.1892. Toisena rakennettiin rata Haifasta Beit She’aniin v. 1904 ja sen jälkeen Nablukseen, Kalkiliyaan ja Beersebaan asti.

Kuvassa Jouko Piho ensimmäistä kertaa junassa Israelissa matkalla Kesareasta Tel Aviviin. Menomatkalla ei ollut tungosta, mutta takaisin tullessa junavaunu oli täynnä matkustajia.

 

 
Jouko Piho arkkitehti ja Suomen-ystävä Gabi Nussbaumin seurassa.

Israel-raportti 13

12.11.2019

Israel-Suomi yhdistys Tel Avivissa

Olin eilen 11.12.2019 Israel-Suomi yhdistyksen järjestämässä Itsenäisyyspäivän juhlassa Tel Avivissa puheenjohtaja Gabi Nussbaumin kotona.

Lähdin matkaan majapaikkani emännän Marjaanan kanssa junalla, mikä olikin ensimmäinen kerta, kun matkustin Israelissa junalla. Teen Israelin rautatieliikenteestä oman raportin myöhemmin.

Eri syistä johtuen pääsimme juhlapaikalle vähän myöhästyneinä, jonka takia emme valitettavasti kuulleet suurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikaisen emmekä Gabi Nussbaumin puheita.

Mutta saimme kuunnella Suomessa 28 vuotta asuneen trubaduurin André Zweigin laulattamia suomalaisia lauluja Maamme-laulusta tunnettuihin suomalaisiin iskelmiin.

Sen lisäksi voin todeta, että ruokapöytä oli maittava sekä suolaisine että makeine herkkuineen.

Oli myös mukava tavata minulle ennen tuntemattomia suomalaisia, joista hyvin monet ovat asuneet Israelissa jo yli 40 vuotta ja joista monet ovat lukeneet Israel-kirjojani tai seuranneet kirjoituksiani netistä.

Haastattelin myös Gabi Nussbaumia. Kävi ilmi, että hänen Saksassa asuneet juutalaiset vanhempansa muuttivat silloiseen Palestiinaan v. 1936. Totesin Gabille, että onneksi hänen vanhempansa ymmärsivät lähteä pois Saksasta, koska monet juutalaiset jäivät maahan uskoen, että eihän heille voi tapahtua mitään pahaa sivistyneessä Saksassa. Gabi nyökkäsi vakavana, että näinhän se tilanne oli.

Gabi Nussbaum on ollut 15 vuotta Israel-Suomi yhdistyksen puheenjohtajana. Gabi kertoi, että seurassa on tällä hetkellä 150 jäsentä, joista tosin kaikki eivät ole aktiivisesti mukana toiminnassa.

Gabi Nussbaumin Suomi-innostus alkoi siitä, että hän halusi opiskella arkkitehdiksi, jolloin hän ihastui Alvar Aallon töihin ja tuli opiskelemaan arkkitehtuuria Suomeen Otaniemeen v. 1974 ensin kaksi vuotta ja sitten viisi vuotta myöhemmin taas vuodeksi.

Nykyään omaa arkkitehtitoimistoa pyörittävä Gabi käy edelleen usein Suomessa. Nussbaumilla oli esim. tänä syksynä oma funkkisnäyttely Turussa.

Kun kysyin Gabilta, onko hänen tyylinsä funkkista, hän sanoi, että ei ole. Ehdotin silloin, että ehkä hänen arkkitehtuurinsa on hänen omaa Gabi-tyyliään, minkä Gabi hymyillen hyväksyi.
Kun katselin olohuoneessa ympärilleni, huomasin kirjahyllyn ja päätin katsoa, millaisia kirjoja siellä on. Oli hauska havaita, että hyllyssä oli neljä englanninkielistä kirjaa Alvar Aallosta ja yksi kirja, jonka nimi oli ”Finnish sauna”.

Kysyin lopuksi Gabilta, onko hänen mielestään suomalaisissa ja israelilaisissa eroja. Gabi vastasi: ”Kyllä on. Suomalaiset ovat paljon vaatimattomampia.”

Kuvassa Jouko Piho arkkitehti ja Suomen-ystävä Gabi Nussbaumin seurassa.

Ennallistettu taistelukohtaus egyptiläisten ja israelilaisten välillä v. 1948 Yad Mordechain kibbutsin alueella.

Israel-raportti 12

11.12.2019

Yad Mordechai

Lauantain 7.12.2019 retkellä kävimme myös Yad Mordechain kibbutsissa, joka sijaitsee vähää ennen Sderotia 10 km Ashkelonista etelään. Kibbutsi tuottaa hunajaa, hilloa ja oliiviöljyä, jotka Strauss Group myy sitten eteenpäin.

Puolasta tulleet juutalaiset perustivat kibbutsin 1930-luvulla Nataniaan, mutta siellä olleen liian pienen maa-alan takia yhteisö muutti v. 1943 nykyiselle paikalleen Negeviin.

Samalla kibbutsi muutti nimensä Mordechai Anielewiczin muistoa kunnioittaen, joka oli Varsovan geton kansannousun juutalaisen taistelujärjestön ensimmäinen komentaja.

Kun Israel julistautui itsenäiseksi 14.5.1948, egyptiläiset lähtivät vyörymään kohti Jerusalemia ja Tel Avivia hyökäten matkan varrella olleen kibbutsin kimppuun 19.5.1948. Yhteenotto sai nimen Yad Mordechain taistelu. Egyptillä oli hyökkäyksessä huomattavasti parempi aseistus ja 2500 miehen ylivoima kibbutsin 130 puolustajaa vastaan, jotka pitivät kuitenkin pintansa kaksi päivää. Lopulta kibbutsi joutui egyptiläisten käsiin 24.5.1948.

Vaikka näin kävikin, oli kibbutsin vastarinnalla suuri merkitys sikäli, että se hidasti egyptiläisten marssia kohti Tel Avivia, jolloin Israelin joukot saivat enemmän aikaa valmistautua tuleviin hyökkäyksiin.

Myöhemmin samana vuonna eli 5.11.1948 Israelin Puolustusvoimien joukot valtasivat Egyptin tykistötulessa raunioutuneen Yad Mordechain takaisin.

Alueella on myös Yad Mordechain museo, joka kertoo juutalaisten kokemista vainoista vuosien 1900 ja 1948 välillä pääpainon ollessa Varsovan geton tapahtumissa. Lisäksi museo esittelee Yad Mordechain kibbutsin historian ja erityisesti v. 1948 taistelut. Valitettavasti emme päässeet museoon sisälle, koska se oli suljettuna sapatin vuoksi.

Kuvassa ennallistettu taistelukohtaus egyptiläisten ja israelilaisten välillä v. 1948 Yad Mordechain kibbutsin alueella.

 

 
Black Arrow –muistoalueella oleva muistomerkki, jossa on eri laskuvarjo-osastojen tunnuksia. Alimpana on kirjoitettuna hepreaksi vapaustaistelija ja laskuvarjohyppääjä Hannah Szenesin sanat v. 1944 vähää ennen hänen kuolemaansa natsien kynsissä: ”Ääni kutsui, ja minä menin. Minä menin, koska ääni kutsui.”

Israel-raportti 11

10.12.2019

Black Arrow Memorial

Kävimme 7.12.2019 katsomassa myös Sderotin lähellä olevaa Black Arrow –muistomerkkiä, joka sijaitsee Mefalsimin kibbutsin alueella 900 m Gazan rajasta.

Muistomerkin lisäksi paikalta on hyvät näkymät Gazaan sekä pinja- ja eukalyptuspuiden varjossa oleva piknik-alue, jossa on pöytiä, vesipisteitä ja leikkikenttä.

Black Arrow –monumentti on laaja muistopaikka, joka on pystytetty laskuvarjoprikaatin muistoksi, joka taisteli vuosina 1953-1957 maahan tunkeutuvia vihollisia vastaan. Vuosien 1948 ja 1956 välisenä aikana yli 500 israelilaista sai surmansa ja yli tuhat loukkaantui rajan takaa tulleissa terrori-iskuissa.

Myös Israelin sotilaita on kaatunut paljon terrori-iskuja seuranneissa 11 taistelussa. Muistopaikan nimi Black Arrow (Musta nuoli) tulee 28.2.1955 käydystä operaatiosta, jonka koodinimenä se oli. Silloin Laskuvarjopataljoona 890:n komentaja kapteeni Saadia Elkayam kaatui.

Vuonna 1989 joukko pataljoonan veteraaneja pystytti alueelle näköalapaikalle komentajansa muistoksi ison mustan Gazaan osoittavan kivilaattanuolen, jossa on nähtävissä operaatio Mustan Nuolen kartta.

Vuotta myöhemmin v. 1990 perustettiin Black Arrow –yhdistys vaalimaan rajan taisteluissa kuolleiden laskuvarjosotilaiden muistoa ja kertomaan sen ajan taisteluista, joista voi lukea alueelle pystytettyjen monien kivipatsaiden teksteissä. Erillisessä muistomerkissä on kaikkien niiden nimet, jotka kaatuivat vastaiskuissa ja v. 1956 Siinain sodan aikana.

Kuvassa Black Arrow –muistoalueella oleva muistomerkki, jossa on eri laskuvarjo-osastojen tunnuksia. Alimpana on kirjoitettuna hepreaksi vapaustaistelija ja laskuvarjohyppääjä Hannah Szenesin sanat v. 1944 vähää ennen hänen kuolemaansa natsien kynsissä: ”Ääni kutsui, ja minä menin. Minä menin, koska ääni kutsui.”

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

tänään | 06:50

Ilmastoaktivistit olleet kuitenkin huolissaan operaation ilmastovaikutuksista ja aloittaneet protestin kamojen takaisin siirtämisen vastustamiseksi!

...
eilen | 21:16

Paavinhan piti viime kuussa olla allekirj. uskontojen yst.sopimusta?
Haulla new world religion Hague 2020 tuosta tietoa. Ilm. arestissa
jo huhtikuusta?

...
eilen | 19:29

😂😂

...
eilen | 17:06

650 rahtikoneellista tavaraa on lennetty Vatikaanista jenkkilään tutkittavaksi.

...
Tykkäät tästä sivusta