Ajankohtaista 11

11.2.2018

Jouko Piho:

Vaarallinen vihreä valhe

Sain juuri äsken luetuksi tri Juha Ahvion 169-sivuisen kirjan ”Vaarallinen vihreä valhe”, joka tuo selvästi esille sekä vihreän liikkeen vaarallisuuden että sen valheellisuuden.

Vaarallisuus tulee siitä, että vihreä ideologia, ekologismi tai ekososialismi, kieltää Raamatun ilmoittaman Luoja-Jumalan olemassaolon ja tekee sen sijaan luonnosta jumalan, jolloin vihreydestä tulee itse asiassa antikristillinen uskonto.

Valheellisuus tulee siitä, että vihreä ajattelu ja varsinkin usko ilmastonmuutoksen ihmisperäisyyteen perustuvat tieteellisesti epätosille väitteille. Kyse on enemmänkin uskomuksista, mitä vahvistaa vielä se, että vihreän ajattelun historialliset juuret perustuvat teosofiaan, steinerilaisuuteen (Pekka Haavisto kävi Steiner-koulua) ja kansallissosialismiin (natsit olivat vihreän liikkeen edelläkävijöitä).

Vihreän uskonnon kolme perusoppia ovat, että maapallon luonnonvarat ehtyvät (ei pidä paikkaansa), maapallolla on liikaa ihmisiä (ei pidä paikkaansa) ja että ihminen on uhka luonnolle (ei pidä paikkaansa).

Vihreä aate perustuu uskonnollisfilosofisesti kahteen asiaan: monismiin, jonka mukaan kaikki olevainen on yhtä ja panteismiin, jonka mukaan tämä jakamaton ykseys eli kasvit, eläimet ja ihmiset ovat jumalia. Ajatellaan myös, että itse maapallo eli Gaia-maaäiti on elävä olio ja jumala.

Tällaiset uskomukset ovat täysin vastoin Raamatun opettamaa teismiä, jonka mukaan Luoja on erillinen luomakunnastaan, joka ei ole jumala vaan Jumalan teko. Vihreät haluavat syrjäyttää itse Luojan, mutta uskonnon kaipuussaan ottavat sitten Jumalan luomakunnan palvontansa kohteeksi, mikä on hirveää epäjumalanpalvontaa. Näin vihreästä luonnonpalvonnasta on tullut kristillisen uskon korvike.

Vihreän uskonopin uskonnollisena ytimenä vaikuttaa siis teosofinen ja antroposofinen New Age –tyyppinen esoteerisuus ja okkultismi. Teosofia tavoittelee maailman uskontojen yhdistämistä yhdeksi maailmanuskonnoksi ja maailman kansojen ja ihmisten yhdistämistä veljiksi keskenään. Vihreä liike kannattaakin siksi globalismia ja sen myötä kansallisvaltioiden merkityksen heikentämistä.

Vihreän liikkeen myöhemmässä kehityksessä on huomattavaa, että Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB ja Itä-Saksan vastaava laitos Stasi ottivat vihreän liikkeen ohjaukseensa ja tukivat sitä voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin pääasiana oli taistelu läntistä ydinvoimaa vastaan.

Neuvostoliiton hajottua ei ollutkaan sen tähden ihme, että monet entiset kommunistit löysivät uuden poliittisen kodin vihreistä, kuten Suomessa esim. taistolainen stalinisti Satu Hassi ja Vihreiden nykyinen puheenjohtaja Touko Aalto, joka oli nuorempana tulenpalava kommunistiradikaali. Vihreitä onkin varsin osuvasti kuvattu vesimeloneiksi, jotka ovat päältä vihreitä, mutta sisältä punaisia.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vihreä strategia kanavoitiin Mihail Gorbatshovin v. 1993 perustamaan Green Cross International –järjestöön ja hänen v. 1995 perustamaan The State of the World Forum –aivoriiheen, jonka tukijoita ovat mm. George Soros ja Ted Turner ja jonka tavoitteena on edistää holistista ja globalistista uutta maailmansivilisaatiota. Gorbatshov onkin sanonut, että Kosmos ja Luonto ovat hänen jumaliansa eli hänkin palvoo luotua enemmän kuin Luojaa.

Mihail Gorbatshov oli myös vaikuttamassa yhdessä kanadalaisen miljonäärisosialistin Maurice Strongin kanssa YK:n Agenda 21:n syntymiseen Brasilian Rio de Janeirossa v. 1992. Samoja perususkomuksia tuo esille myös heidän ja Steven Rockefellerin julkilausuma The Earth Charter eli Maapallon Peruskirja vuodelta 1994, josta Gorbatshov toivoo tulevan uusi 10 käskyn kokoelma ja uusi ekovihreä vuorisaarna. Saman toiveen on esittänyt Maurice Strong, jonka mukaan me ihmiset olemme jumalia, joiden omissa käsissämme kohtalomme on.

Yksi vihreän liikkeen ihmisvihamielisiä tavoitteita on laskea ihmiskunnan väkilukua, jota varten vihreät kannattavat abortteja, eutanasiaa, sterilisaatioita ja homoseksuaalisuutta.

Vihreässäkin liikkeessä on erilaisia näkemyksiä ja korostuksia kuten kaikissa ihmisten järjestöissä. On esim. realistisia reformiekologeja, jotka katsovat voivansa ajaa asiaansa vallitsevan länsimaisen poliittisen systeemin osana toimien ja on toisaalta vihreitä fundamentalisteja, jotka tavoittelevat koko vallassa olevan järjestelmän kumoamista ja radikaalia muuttamista syväekologian hengessä. Syväekologia-käsitteen loi Oslon Yliopiston filosofian professori Arne Naess v. 1973 julkaistussa pääteoksessaan ”Ekologia, yhteiskunta ja elämäntapa”.

Naess sai vahvoja vaikutteita panteistifilosofi Baruch Spinozalta ja buddhalaisuudesta. Syväekologia johtaa väistämättä totalitaariseen ajatteluun. Kun Jumala hylätään, tilalle tulee jumalallistettu ympäristö ja valtio pakkokeinoineen. Suomessa tällaista voimakkaan ihmisvihamielistä ja lopulta diktatuurista syväekologista ajattelua on edustanut tunnetuimmin Pentti Linkola.

Paitsi Jumalaa vihreä liike vastustaa myös kansallisvaltioita, koska ne nähdään esteinä kuviteltujen ympäristöuhkien ratkaisemisen kannalta. Sen sijaan Vihreät suosivat ylikansallisen YK-johtoisen maailmanhallituksen syntymistä, koska sellaisella voimakeskittymällä katsotaan olevan tarpeeksi mahdollisuuksia määrätä kaikille maailman valtioille monenlaisia pakotteita.

Vihreä liike vastustaa myös kristillisen uskon levittämistä ja Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä, koska Vihreiden mukaan kristillinen evankeliointi ja lähetystyö ovat pahaa syrjintää, koska Vihreille alkuperäiskansojen oikeus omaan uskontoon on tärkeämpi arvo kuin Jumalan Pojan kehotus viedä hyvä sanoma kaikille kansoille.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että vihreä liike pyrkii luomaan ylikansallisen globaalin kontrollin ja keskusjohtoisen maailmanhallituksen, joka haluaa määrätä kaikesta toiminnasta maapallolla. Jotta ihmiset ja kansat saataisiin kannattamaan oikeuksistaan luopumista ja vallan antamista yhdelle diktatuurille, on tarvittu ja tarvitaan edelleen dramaattinen uhkakuva, josta sitten väitetään, että sellaista vakavaa vaaraa vastaan taisteltaessa keskitetty ja ylikansallinen valta on välttämätön.

Tämä uhkakuva on ilmastonmuutos, jota väitetään ihmisen aiheuttamaksi ja sen takia länsimainen teollisuusyhteiskunta pitää ajaa alas ja maapallon väestöä pitää huomattavasti vähentää.

Juha Ahvion kirjan loppuosa käsitteleekin tätä ilmastonmuutoksen väitettä, jota kirjailija pitää (olen samaa mieltä) epätieteellisenä ja valheellisena äärimielipiteenä ja kultinomaisena uskonnollisena maailmankatsomuksena. Tämän asian totesi avoimesti myös Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n entinen puheenjohtaja Rajenda Pachauri YK:n pääsihteerille osoittamassaan erokirjeessä 24.2.2015: ”Minulle Planeetta Maan suojeleminen, kaikkien lajien säilyminen ja ekosysteemimme kestävyys, on enemmän kuin missio, lähetystehtävä. Se on minun uskontoni.”

Voiko sen selvemmin sanoa? Vihreys on messiaaninen ja utopistinen uskonto ja pelastusliike. IPCC:sta voidaan todeta lisäksi, että kyseessä on umpipoliittinen laitos, jonka tutkijat joutuvat todistelemaan jo etukäteen sovittuja tuloksia. Ei ihme, että tämän uuden uskonnon kiihkeät kannattajat ovat täysin sokeita ja kuuroja millekään muulle kuin heidän uskonsa opinkappaleille. Vihreys ei kuitenkaan tuo pelastusta, vaan kyseessä on Jumalan ja ihmisten vastainen tuhon ja kuoleman kultti.

Yksi merkillisyys on siinä, että vaikka vihreät ovat markkinataloutta vastaan, niin siitä huolimatta kaikki isot monikansalliset yhtiöt tukevat ilmastonmuutosideologiaa. Esim. Apple, Bank of America, Coca-Cola, Facebook, General Motors, Goldman Sachs, Google, Hewlett Packard, IBM, IKEA, Kellogg’s, McDonald’s, Microsoft, Nike, Pepsi, Siemens, Sony ja Starbucks ovat sitoutuneet Pariisin v. 2015 ilmastokokouksen päätöksiin. Miksi näin? Siksi, että suuryhtiöt saavat merkittävää hyötyä myötämielisyydestään erilaisten tukien ja taloudellisten etuisuuksien muodossa, joiden avulla ne voivat lyödä pienemmät kilpailijansa pois pelistä. Tämän takia vihreillä toimijoilla on todella Ison Bisneksen runsas rahoitus, minkä lisäksi vielä monet valtiot tukevat vihreää energiaa veronmaksajien rahoilla, kuten Suomessa tuulivoimaa.

Vihreiden ilmastonmuutoksen yksi perusväite on se, että ilmasto lämpenee fossiilisten energianlähteiden käytön takia, koska se lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Kirjassa tuodaan esille monia todisteita tätä väärää väitettä vastaan. Ensinnäkin kyseenalaistetaan koko väite, koska tiedeyhteisön parissa ei ole asiasta minkäänlaista yksimielisyyttä eikä esim. viimeisten 16 vuoden aikana ole tapahtunut ilmaston lämpenemistä. Toiseksi tuodaan esille se tosiasia, että ilmastonmuutoksia on ollut aina, sekä kylmiä (1300-luvulla) että lämpimiä kausia (1100-luvulla) ja ne tapahtuivat jo ennen ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Kolmanneksi todetaan, että ilmaston lämpeneminen ei välttämättä ole mikään paha asia, vaan pikemminkin se voi olla hyvä asia. Neljänneksi huomautetaan, että ilmaston lämpenemisen todennäköisin syy on auringon aktiviteetissa ja merissä tapahtuvat muutokset.
Kirjassa todetaan myös, että hiilineutraliuteen pyrkiminen on harhaista ja taantumuksellista, koska hiili ei ole myrkky eikä vihollinen, vaan elämän kemiallinen perusta.

Todettakoon lopuksi että yli 30 000 amerikkalaista luonnontieteilijää kannattaa The Global Warming Petition Projectin julkilausumaa, jonka mukaan ei ole olemassa sitova tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisen toiminnan aiheuttamat hiilidioksidi-, metaani- tai muut kasvihuonepäästöt aiheuttaisivat tai tulisivat tulevaisuudessa aiheuttamaan maapallon ilmakehän katastrofaalista lämpiämistä ja maapallon ilmaston häiriintymistä.

Todellinen luonnonsuojelu kuuluu kaikille vastuullisille ihmisille. Jo Raamatun mukaan ihmisen tulee viljellä ja varjella maata. Vihreän aatteen äärikiihkoilulla taas ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Kyseessä on epätieteellinen ja poliittinen uskonto, joka johtaa Jumalan syrjäyttämiseen, ihmisen vihaamiseen, luonnon jumalallistamiseen eli epäjumalanpalvontaan ja lopulta antikristilliseen yhden maailmanhallituksen diktatuuriin.

Hyvät suomalaiset, herätkää älkääkä enää koskaan äänestäkö Vihreitä, Jumalan ja ihmiskunnan vihollisia.

Suosittelen Juha Ahvion erinomaista tietokirjaa kaikille totuuden etsijöille.

8.2.2018

Jouko Piho:

Ymmärrän sekä Väyrystä että Keskustaa

Väyrysen ja Keskustan välinen kädenvääntö jatkuu. Keskustan puoluehallituksen mukaan Väyrynen ei ole vaalikelpoinen puheenjohtajakisaan, koska hän on toisen eli Kansalaispuolueen jäsen.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä toivotti kuitenkin Väyrysen mukaan rehtiin kilpaan puheenjohtajuudesta ja Keskustan linjasta, mutta Keskustan ehdoilla, joita on kaksi: Väyrysen pitää erota Kansalaispuolueesta ja sitoutua Keskustan linjan ja uuden puheenjohtajan taakse kävi vaalissa miten tahansa.

Paavo Väyrynen on sanonut, että hän ei aio erota Kansalaispuolueesta. Ja jos Väyrynen häviää puheenjohtajavaalin, hän eroaa Keskustasta eikä aio sitoutua Keskustan linjan ja valitun puheenjohtajan taakse, kuten Sipilä sanoi tekevänsä, jos hän häviäisi vaalin.

Lisäksi Väyrynen on huomauttanut, että Keskustan puoluehallitus ei ratkaise puheenjohtajaksi hakevien henkilöiden vaalikelpoisuutta, vaan sen tekee Sotkamossa kesäkuussa pidettävä puoluekokous, tarkemmin sanottuna menettelytapavaliokunta.

Monesti elämässä ja politiikassa on sellainen tilanne, että voi olla yksiselitteisesti jotakin asiaa vastaan ja toisen puolesta. Olen nettikirjoituksista huomannut, että näin on myös tässä Väyrysen ja Keskustan välisessä kiistassa. Jotkut ovat kiivaasti Väyrysen puolella ja toiset taas kiihkeästi Sipilän puolella ja Väyrystä vastaan.

Minä en kuulu kumpaankaan porukkaan. En voi olla jyrkästi joko-tai –linjalla tässä asiassa. Niin paljon kuin kannatankin Väyrystä, esim. äskeisissä presidentinvaaleissa, ja niin paljon kuin toivonkin, että Väyrynen valittaisiin Keskustan puheenjohtajaksi, jotta hän pääsisi muuttamaan Keskustan oikeistoliberaalia linjaa takaisin alkiolaisille linjoille, niin siitä huolimatta minun on todettava, että minulta riittää ymmärtämystä myös Keskustan sitoutumista edellyttäviä ehtoja kohtaan, joita en voi pitää kohtuuttomina, vaan täysin normaaleina ja kaikille puolueille tavallisina toimintatapoina.

Toivon, että tämä kummallinen tilanne ratkeaa sellaisella tavalla, joka on hyväksi sekä Väyryselle, Keskustalle, Kansalaispuolueelle että Suomelle.

6.2.2018

Jouko Piho

Islam – yhdestoista vitsaus

Sain juuri äsken luetuksi hyvin merkittävän kirjan, johon jokaisen pitäisi perehtyä. Kyseessä on norjalaisen journalistin, kirjailijan ja ihmisoikeusaktivistin Hege Storhaugin merkittävä teos ”Islam – yhdestoista vitsaus”.

Ilmestyessään vuonna 2015 kirja oli Norjan suurimpia bestsellereitä ja myi ensimmäisen kuukauden aikana 20 000 kappaletta, vaikka valtamedia jätti sen suurimmaksi osaksi huomiotta.

Storhaug on syventynyt aiheeseen syvällisesti normaalin tiedonhankinnan lisäksi myös siten, että hänellä on monia muslimiystäviä, varsinkin Pakistanissa, jossa hän on asunut kaksi vuotta.

Storhaug erottaa kirjassaan selvästi islamin kaksi eri puolta: on rauhallisempaa Mekka-islamia ja on sotaista Medina-islamia. Mekka-islam viittaa siihen aikaan, kun Muhammed oli Mekassa ja puhui lähinnä uskonnollisista asioista eikä vielä jihadista ollenkaan. Muhammedilla ei ollut kuitenkaan menestystä, vaan hän sai 13 vuoden aikana vain 150 kannattajaa, ja lopulta hänet karkotettiin v. 622 jKr. pois koko Mekasta.

Mutta Medinassa kaikki muuttui. Muhammed alkoikin saarnata myös poliittista islamia ja pyhää sotaa jihadia. Nyt alkoi menestystä tulla. Muhammed sai 10 vuodessa 100 000 seuraajaa ja Muhammedin kuollessa v. 632 jKr. oli jo koko Arabian niemimaa alistettu islamille.

Tämä jako on voimassa myös tänä päivänä. Uskonnollisten ja maallistuneiden muslimien kanssa ei tule ongelmia, mutta radikaalin islamin soveltamisen kanssa tulee kaikkialla suuria ongelmia, koska tiukat islamistit eivät halua sopeutua tai kotoutua kulloisenkiin läntiseen yhteiskuntaan, vaan he pystyttävät omia rinnakkaisyhteiskuntia, joissa on omat lakinsa ja sääntönsä. Storhaug sanookin, että on suvaitsevaisia muslimeja, mutta islam ei ole suvaitsevainen. Valitettavasti juuri militantit miekkaislamistit eli Medina-islamin kannattajat ovat tällä hetkellä niskan päällä ja suuresti leviämässä Euroopassa. Siinä ovat maltilliset muslimitkin ihmeissään, kun heitäkin painostetaan käyttäytymään tiukan sharia-lain mukaan eikä integroitumista läntisen maan arvoihin ja tapoihin mitenkään rohkaista vaan pikemminkin päinvastoin.

Valitettavasti monet lännen poliitikot eivät käsitä tätä kahdenlaisen eli dualistisen islamin olemassaoloa. Sen tähden he puhuvat islamista rauhan uskontona, johon väkivallanteot eivät muka mitenkään liity. Tämä väite pitää paikkansa vain alkuperäiseen Mekan aikaiseen islamiin, jolloin Muhammedilla ei vielä ollut valtaa, vaan hän puhui rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta.

Ongelmana on se, että nykyiset kovan linjan muslimit eivät kannata pelkkää uskonnollista Mekka-islamia, vaan he ajavat täysin voimin ja hyvin kiihkeästi Medina-islamia, johon kuuluu nimenomaan pyhä sota, juutalaisten ja kafiirien eli ei-muslimien (ihmisten alin luokka eli sinä ja minä) alistaminen ja myös surmaaminen.

Tämä Koraanissa ja muissa islamin pyhissä kirjoituksissa oleva ristiriita on selitetty sillä, että myöhemmin tullut ilmoitus kumoaa aikaisemman. Siis sotainen islam on aidompaa islamia kuin rauhan sanomaa julistanut islam. Tätä eivät tämän hetken maailman johtajat joko tiedä tai eivät tunnusta.

Niitä, jotka näkevät selvästi, että Eurooppaan ollaan tuomassa Euroopan arvoille täysin vastakkaista ideologiaa, jonka tavoitteena on päästä lopulta ylivaltaan, sanotaan islamofobeiksi. Storhaug tuo esille, että nimitys on täysin väärä. Itse asiassa islamofobeja ovat ne poliitikot ja toimittajat, jotka eivät uskalla katsoa totuutta silmiin, koska he pelkäävät rasistiksi ja juuri islamofobiksi leimaamista sekä kaiken lisäksi vielä kostoa, pahoinpitelyjä ja töistä erottamista. He ovat pelkureita. He ovat islamofobeja, eivät islamin kriitikot.

Storhaug toteaa, että nyt on menossa kolmas jihad Eurooppaa vastaan. Ensimmäinen jihad alkoi v. 711, kun arabit tulivat Espanjaan ja pitivät sitä hallussaan melkein 800 vuotta. Toinen jihad alkoi v. 1453, kun islaminuskoiset osmanit valloittivat kristityn Konstantinopolin, muuttivat sen Istanbuliksi ja alkoivat vyöryä kohti länttä. Vasta v. 1683 muslimiarmeijoiden marssi pysäytettiin Wienin porteille. Mutta nyt elämme siis kolmatta lännen vastaista jihadia, jota ei käydä asein, paitsi silloin tällöin terrorihyökkäyksissä, vaan tuhoamalla läntinen kulttuuri, uskonto ja hallinto sisältä käsin valheellisen maahanmuuton ja suuren syntyvyyden kautta.

Tällä läntisten maiden islamisaatiolla ollaan jo hyvin pitkällä tiellä. Monissa Euroopan maissa, varsinkin Ranskassa ja Ruotsissa, on jo useita no go –alueita (Ruotsissa 55), joihin ei ole turvallista mennä, koska siellä eivät enää päde sen maan lait, vaan sharia-laki. Poliisi on voimaton, kun asenne on se, että ”joka tappaa poliisin, pääsee paratiisiin” ja esim. ambulanssihenkilökunta joutuu turvautumaan sotavarustuksiin, koska heidänkin kimppuunsa käydään, vaikka he menevät noille alueille auttamaan muslimeja.

Storhaug kertoo useita esimerkkejä Ruotsin Malmöstä, jossa on useita alueita (tunnetuimpana Rosengård), joissa asuu enää vähän ruotsalaisia, koska useimmat ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan sietämättömäksi ja vaaralliseksi käyneen elinympäristön takia, jossa heistä on tullut muukalaisia omassa maassaan, haukuttuja ”vitun ruotsalaisia”, joiden pitää muualta tulleiden mielestä opetella arabiaa, jos he haluavat asua alueella. Kaikenlainen huutelu ja päällekäynti, jopa ammuskelu ja tulipalojen tahallinen sytyttäminen on yleistä ja erittäin tavallista on se, että ruotsalaisten ovien eteen tuodaan joka päivä kaikenlaisia jätteitä. Eräs 50-vuotias nainen sanoi Storhaugille: ”Kasvoin Ruotsissa, jossa naisena saatoin kulkea yksin ulkona yöllä. Nyt näen maan, joka hajoaa palasiksi.” Ei ole mikään ihme, että hyvin monet ruotsalaiset ovatkin äänestäneet jaloillaan.

Poliittiset johtajat ja heitä säestävä media ovat kuitenkin hiljaa ja haluavat lakaista ongelmat maton alle. He joko eivät käsitä mistä on kysymys, tai he kyllä ymmärtävät, mutta valitsevat vaikenemisen pelon takia.

Jotkut harvat poliitikot ovat tulleet järkiinsä, tunnustaneet tosiasiat ja esittäneet myös katumusta. Yksi heistä on ruotsalainen poliitikko Mona Sahlin, joka myönsi alkuvuodesta 2015, minkä suunnattoman poliittisen petoksen hän itse, hänen puoluetoverinsa (demarit) ja yhteiskunta ovat tehneet. Sahlin sanoi: ”Nyt kiroan itseni, koska petin ei-länsimaalaiset tytöt ja naiset.”

Toinen katuja on Britannian entinen pääministeri David Cameron, joka myönsi kesällä 2016 pitämässään puheessa, että se kuva, jonka hän on tarjoillut kansalle islamista rauhan uskontona, on ollut pelkkä valkoinen valhe. Cameron sanoi: ”Islamin ja ääriajattelun yhteyden kieltäminen ei ole oikein.” Näinhän se on. Juuri militantti ääri-islam on sitä oikeaa islamia, jonka Muhammed kehitti Medinassa ollessaan. Cameron onkin nykyään sitä mieltä, että Eurooppaan tulijoiden on omaksuttava vapaamieliset arvomme ja heillä tulee olla halu tulla osaksi eurooppalaista peruskulttuuria. Myös kaikenlaisista muslimien erityisvaatimuksista tulee kieltäytyä. Jos tulija ei halua sopeutua eurooppalaisiin arvoihin, niin siinä tapauksessa hän ei olisi tervetullut Eurooppaan.

Jo George Orwellin mainitsemat kaksoisajattelu ja uuskieli ovat selvästi käytössä islamin lännen vastaisessa sodassa. Se merkitsee sitä, että lännen ihmisille puhutaan rauhasta, dialogista, demokratiasta, suvaitsevaisuudesta ja ihmisoikeuksista, mutta omien keskuudessa puhutaan väkivaltaisesta jihadista, islamin tyrannimaisesta ylivallasta ja voimakkaasta suvaitsemattomuudesta kaikkea ei-islamilaista kohtaan. Ihmisoikeudetkin tarkoittavat vain muslimien etuoikeuksia saada nauttia alempiarvoisten dhimmien palveluista ja heidän elämänsä kustantamisesta.

Väkivallan ja vihamielisyyden sosiaalinen hyväksyntä onkin yksi leimallisimmista piirteistä islamin heimo- ja kunniakulttuurissa. Siinä kun lännen kulttuurissa väkivaltainen ihminen menettää kasvonsa ja on syyllinen, niin islamissa käykin päinvastoin: vihamielisyys synnyttääkin kunnioitusta, mikä johtuu siitä, että sitä pidetään kunnioitettavana, jos ympäristö pelkää.

Storhaugin kirja tuo myös hyvin esille sen, että radikaaleilla muslimeilla ei ole mitään lojaalisuutta kansallisvaltiota kohtaan. Heille on tärkeintä oma muslimien uskonyhteisö, veljet ja sisaret. Muslimit puhuvatkin itsestään superheimona ja parhaana kansakuntana.

Eurooppa on suuressa vaarassa ja osittain jo täysin menetetty. Syy on pelkurimaisissa johtajissa ja epärehellisessä mediassa, jotka eivät näe, että tässä kaikessa on kyse kulttuurien yhteentörmäyksistä ja sovittamattomista ristiriidoista, joita ei voida ratkaista tuomalla Eurooppaan aina vain lisää tänne täysin sopeutumishaluttomia ihmisiä. Päinvastoin sellaisella politiikalla Eurooppa tuhotaan. Mutta se lieneekin tarkoitus.

Nyt tarvitaan uutta poliittista johtajuutta, joka näyttää rohkeasti tietä ja ottaa vastuun.

Professori ja kirjailija Timo Vihavainen kirjoitti arviossaan, että tämä kirja on niin hyvä ja niin vakuuttavasti ja asiallisesti perusteltu, että ainakin jokaisen suomalaisen poliitikon pitäisi se lukea.

Tähän onkin hyvä mahdollisuus, koska kustantaja Kiuas jakoi 25.10.2017 kirjan kaikille Eduskunnan 200 kansanedustajalle ja 13 europarlamentaarikolle.

Täytyy vain toivoa, että mahdollisimman moni poliitikko lukisi kirjan ja myös ymmärtäisi lukemansa sekä uskaltaisi alkaa toimia rehellisen tiedon vaatimusten mukaisesti.

Suosittelen Storhaugin erinomaista ja silmiä avaavaa teosta myös muillekin kuin poliitikoille, kaikille Suomen tilasta ja tulevasta kehityksestä huolestuneille kansalaisille. Meidän ei tule seurata Ruotsin, Norjan, Ranskan, Saksan, Britannian ja monien muiden maiden onnetonta linjaa, joka voi johtaa vain liian erilaisten sivilisaatioiden täydelliseen yhteentörmäykseen ja nykyisen eurooppalaisen sivistyksen tuhoutumiseen.

4.2.2018

Jouko Piho:

Onko Orwellin tulevaisuus jo täällä?

Katsoin eilen Yle Teemalta tulleen elokuvan ”1984”, joka perustuu George Orwellin (1903-1950) v. 1949 julkaistuun romaaniin ”Vuonna 1984”, jota on pidetty Aldous Huxleyn ”Uljaan uuden maailman” ohella yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä tulevaisuusfiktioista. Kirjasta on julkaistu kaksi suomennosta, ensimmäinen vuonna 1950 ja uusi suomennos v. 1999.

Kirjasta tehtiin ensimmäinen elokuvasovitus v. 1956. Eilen näkemäni elokuva on kirjasta v. 1984 tehty toinen versio, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Michael Radford. Pääosia näyttelevät John Hurt, Richard Burton (jäi viimeiseksi elokuvakseen), Suzanna Hamilton ja Cyril Cusack.

”Vuonna 1984” sijoittuu Oseanian suurvaltaan, jossa Isoveli-niminen diktaattori valvoo kansalaisten kaikkia liikkeitä. Päähenkilö Winston Smith on Lontoossa asuva virkamies ja Puolueen rivijäsen Totuusministeriössä, joka väärentää historiaa Isoveljen kulloisenkin linjan mukaiseksi.

Kirjasta ovat lähtöisin yleiseen kielenkäyttöön vakiintuneet käsitteet "isoveli valvoo", ”ajatuspoliisi”, ”ajatusrikos”, ”kaksoisajattelu” ja iskulauseet "sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa".

Kaiken kruunaa ”uuskieli”, jota käyttäen on mahdotonta ajatella väärin, koska kielestä puuttuvat Puolueelle vahingollisten ajatusten ilmaisuun tarvittavat sanat.

Myös suosittu kansainvälinen televisioformaatti ”Big Brother” on saanut nimensä kirjan Isoveljestä.

Kirja ja elokuva ovat vavahduttava kuvaus ja varoitus siitä aivopesusta ja diktatuurista, johon maailma on yhä enemmän menossa, esim. Natsi-Saksassa ja kommunistisissa maissa, joissa kirja oli kielletty, mutta nykyään myös lännessä, sekä EU:ssa että Amerikassa.

Lopputuloksena maailma tulee näkemään historian pahimman valvontayhteiskunnan, tulevan Antikristuksen johtaman maailmanvallan, jossa itsenäisillä toisinajattelijoilla ei ole mitään sijaa, vaan kaikki on yhdenmukaistettu ja jossa totta on vain se, minkä Puolue sanoo olevan totta. Se taas voi vaihdella päivästä toiseen niin, että 2+2 on tänään neljä, mutta huomenna viisi ja ylihuomenna vaikka kolme.

2.2.2018

Jouko Piho:

Puolueiden nimien kirjoitusasu

Olen kiinnittänyt ennenkin huomiota joihinkin suomen kielen oikeakielisyyssääntöihin, jotka ovat mielestäni vääriä.

Kirjoitanpa asiasta nyt kuitenkin uudestaan, koska minua ärsyttää Kielitoimiston ohje, että puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Siis esim. kokoomus ja keskusta, jota kirjoitusasua media ja poliitikot noudattavat.

Minusta ohje on täysin väärä, koska kyseessä on selvästi erisnimi eli yhden erityisen puolueen oma nimi. Eihän se silloin voi olla yleisnimi vaan erisnimi.

Onhan siinä ero, onko kyseessä vaikka Helsingin keskusta (pienellä) vai puolue nimeltä Keskusta (ehdottomasti isolla erotukseksi jostain kaupungin keskustasta).

Onneksi poikkeus vahvistaa säännön eli on ainakin yksi poliitikko, joka kirjoittaa puolueiden nimet oikein eli isolla alkukirjaimella ja hän on Paavo Väyrynen. Laitanpa tähän esimerkin Paavon viimeaikaisesta ilmoituksesta: ”Asettumalla puheenjohtajaehdokkaaksi tarjoan Keskustan jäsenistölle ja puoluekokousedustajille aidon kansanvaltaisen mahdollisuuden päättää vapaasti puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.”

31.1.2018

Jouko Piho:

Miten vaaleissa voi saada kannatusta?

Aloin tänään miettiä vaalimenestyksen salaisuutta. Miten vaaleissa voi saada kannatusta?

Kuinka paljon vaikuttaa puolue, kuinka paljon henkilö ja kuinka paljon ohjelma?

Varsinkin ohjelma kiinnostaa minua. Mitkä asiat vetoavat ihmisiin niin, että he äänestävät ehdokasta?

Tämä on aika ongelmallinen kysymys, koska on käynyt ilmi, että jokin ajettava ohjelman kohta voi olla sinällään varsin hyvä ja Suomelle eduksi, mutta suurin osa suomalaisista ei vain tajua sitä eikä siten äänestä sen edustajaa.

Otan esimerkiksi itsenäisyyden ja EU:sta eroamisen. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka pitävät suurempaa itsenäisyyttä ja EU:sta eroamista hyvänä, mutta silti he eivät äänestä EU-kriittistä puoluetta tai henkilöä.

Samoin on Naton kanssa, jota enemmistö suomalaisista vieroksuu, mutta äänestää silti puolueita ja henkilöitä, joilla ei ole ehdottoman kielteistä Nato-kantaa. Natoa vastustava poliitikko ei siis saakaan välttämättä kannatusta, vaikka suurin osa suomalaisista on Natoa vastaan.

Herää sen tähden kysymys, mitkä sitten olisivat ne aiheet, jotka sytyttäisivät ihmisiä ja joita esille pitämällä voisi menestyä vaaleissa.

Tässä on tietysti taas se tilanne, että kansa ei ole yhtenäinen, vaan eri ihmisryhmillä on erilaisia tarpeita. Mitä eläkeläinen haluaa, mitä keski-ikäinen ja mitä nuorempi? Mitä työssä oleva haluaa ja mitä työtön? Entä yrittäjä ja maataloudessa toimiva? Metropoleissa tai maalla asuva? Koulutettu tai kouluttamaton?

Sitten ovat vielä arvokysymykset. Mikä painoarvo niillä pitäisi olla vaalikampanjassa?

Entä mitkä voisivat olla ne asiat, jotka voisivat koskettaa mahdollisimman monia suomalaisia?

Lopuksi tuon vielä esille sen, että valitettavasti ihmiset eivät aina tiedä, mikä olisi heille ja koko Suomelle parhaaksi. Valtamedian propaganda ja toisten ihmisten mielipiteet voivat vaikuttaa niin, että äkkiä ollaankin vaatimassa milloin mitäkin ajattelematta vaatimuksen realistisuutta tai sen vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä on vielä sekin hankaluus, että johtajien pitäisi tehdä päätöksiä, joista he ovat vastuussa, ja joskus ratkaisut ovat ikäviä, mutta silti tarpeellisia, jolloin äänten menettämisen pelko voikin aiheuttaa sen, että he eivät kuitenkaan ota sitä riskiä, että he joutuvat äänestäjien silmissä epäsuosioon, joten he luopuvat hankkeista, joista ihmiset eivät pidä, vaikka ne olisivat pitkällä tähtäimellä ihmisille hyödyksi.

Tämä on demokratian huonoin puoli. Johtajien pitäisi johtaa ja kansan seurata, mutta demokratian takia kansaa on kuunneltava, ja joskus se kuunteleminen menee liiallisuuksiin. Ei siis aina mene ja on hyvä, että ihmisten tarpeista otetaan selvää, mutta asialla on myös mainitsemani kielteinen kääntöpuoli, että poliitikot halvaantuvat toimissaan, koska heillä on aina vaalit ja ihmisten suosio mielessä.

Tämä nyt oli tällaista poliittista pohdintaa tänään. Olisin kiitollinen kommenteista.

31.1.2018

Valtion velkaantumisen lopettaminen

Kävin kannattamassa varatuomari Esko Nurmisen kansalaisaloitetta. Käy sinäkin.

Kansalaisaloitteen osoite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2890 .

30.1.2018

Jouko Piho:

Kaikki Tuusulassa olleet Paavon mainokset oli revitty

Olin tänään hakemassa Paavo Väyrysen vaalimainoksia telineistä pois.

Tuusulassa oli uskomaton tilanne: kaikissa kahdeksassa paikassa Paavon juliste oli revitty, niin Jokelassa, Kellokoskella kuin Etelä-Tuusulassakin. Siis taustalevy oli kyllä paikallaan, mutta mainos oli poissa, vain joitakin pieniä riekaleita oli joissakin paikoissa jäljellä.

Olin kyllä ihmeissäni. Surullista ja sivistymätöntä tällainen vandalismi.

Kuvassa Paavon revitty mainos Tuusulan Jokelan Opintiellä.

28.1.2018

Jouko Piho:

Paavo Väyrysen vaalivalvojaisissa

Olin tänä iltana 28.1.2018 mukana Paavo Väyrysen vaalivalvojaisissa hotelli Scandic Grand Marinassa Helsingin Katajanokalla.

Kokemus oli ihan mukava, vaikka vaalitulos ei ollutkaan odotettu. Kun ennakkoäänet rävähtivät isolle tv-ruudulle, oli Paavo vakavana hiljaa ja niin oli koko yleisökin.

Illan mittaan kävi kuitenkin ilmi, että sekä Paavon että kannattajien mielestä tulos oli kuitenkin  hyvä, kun ottaa huomioon lyhyen vaaliajan, pienen porukan ja taloudellisen tuen kuten puoluetuen ja isojen yrityslahjoittajien puuttumisen.

Paavo palaa nyt Euroopan parlamenttiin, mutta tulee takaisin keväällä ja alkaa valmistautua ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Tämä presidentinvaalikampanja oli hyvää harjoitusta ja pohjustusta niitä vaaleja ajatellen.

Mitä tulee presidenttiyteen, niin se ei ollut tässä. Paavon aika ei ollut nyt, mutta se tulee vielä. Sanoin tämän vieressäni seisoneelle Vuokko Väyrysellekin, joka ei oikein tahtonut uskoa sitä. Mutta sanoin Vuokolle: ”Muista sanani.”

Tapasin valvojaisissa muutamia Paavon kannattajia, jotka ovat tästä asiasta samaa mieltä kanssani. Kun Suomessa on kriisi ja vaikeita aikoja, silloin koittaa Paavon aika, silloin Paavoa tarvitaan.

Lopuksi haluan onnitella Sauli Niinistöä selvästä vaalivoitosta ja toivon hänelle viisautta ja Jumalan siunausta tärkeässä maanisän tehtävässään.

Kuvassa Paavo Väyrynen vakavana saatuaan tietää ennakkoäänten jakauman.

27.1.2018

Jouko Piho:

Sana Paavo Väyryselle ja hänen kannattajilleen

Suuret kiitokset Paavo Väyryselle ja hänen kampanjatiimilleen uskomattoman urheasta vaalityöstä pienellä porukalla ja vielä pienemmällä vaalibudjetilla!

Oli vaalin tulos huomenna mikä tahansa, niin voimme joka tapauksessa iloita siitä, että Paavolla on ollut loistava mahdollisuus tuoda Suomen edun mukaista sanomaansa esille hyvin monissa eri medioissa ja ennen muuta myös erittäin laajalti ihmisten parissa ympäri Suomea.

Paavo on jaksanut hämmästyttävän hyvin tämän rankan vaalikiertueen, jossa on voinut olla jopa kuusikin tilaisuutta päivässä eri paikkakunnilla. Näyttääkin siltä, että mitä kovemmat paineet Paavolla on, sitä enemmän hän saa kaikesta voimaa ja uutta virtaa. Tämä on todella hyvä ja tarpeellinen ominaisuus presidentille.

Uskon, että Paavolla on kaikki mahdollisuudet voittaa nämä vaalit. Mutta haluan sanoa Paavolle ja kaikille hänen kannattajilleen, että vaikka Paavoa ei valittaisikaan näissä vaaleissa presidentiksi, niin ei ole mitään syytä vaipua masennukseen.

Sanon näin, koska nämä vaalit ovat olleet erinomaista pohjatyötä ensi vuoden eduskuntavaaleja ajatellen. Kaikkein tärkeimmät päätökset tehdään kuitenkin eduskunnassa ja hallituksessa.

Sanon näin myös sen tähden, että tiedän, että Paavo Väyrysestä tulee jonain päivänä Suomen presidentti, jos ei nyt, niin myöhemmin.

Niin kuin Urho Kekkonen syntyi tullakseen Suomen presidentiksi, niin samoin Paavo Väyrynen on syntynyt ollakseen Suomen presidentti. Presidenttiys on Paavon kutsumus. Kaikki muu tähänastinen on ollut harjoittelua.

Tämä Paavon aika tulee silloin, kun Suomi on kriisissä ja keskellä hyvin vaikeita aikoja. Silloin Suomen hallitus kutsuu Paavon presidentiksi ilman vaaleja, koska kaiken kurjuuden lisäksi Suomi on yhtäkkiä tilanteessa, jossa maalla ei ole presidenttiä eikä normaaleja vaaleja voida pitää.

26.1.2018

Jouko Piho:

Paavo Väyrysen vaalimökillä Helsingissä

Olin tänään perjantaina 26.1.2018 auttelemassa Paavo Väyrysen vaalimökillä Helsingin Narinkkatorilla.

Kokemus oli mukava. Koko ajan oli mökin edustalla hyvää kuhinaa, kun ihmiset olivat kiinnostuneita Paavosta. Moni sanoi jo äänestäneensä Paavoa ja usea sanoi äänestävänsä nyt Paavoa, vaikka he eivät ole koskaan ennen häntä äänestäneet.

Keskustelin ihmisten kanssa ja kehuin Paavoa. Jaoin samalla lehtiä ja esitteitä. Kehotin heitä myös ostamaan kirjoja ja varsinkin mukeja, joiden arvo tulee kohoamaan.

Paavo tuli puoli kolmen aikaan itsekin paikalle. Myhäillen ja hyväntuulisena hän jutteli ihmisten kanssa, vastasi heidän kysymyksiinsä ja signeerasi hyvin kaupaksi menneitä mukeja.

Monilla oli vahva tunne, että tässä on Suomen seuraava presidentti. He sanoivat sen myös ääneen. Olen samaa mieltä.

Kuva: Jouko Piho on 26.1.2018 Paavo Väyrysen vaalimökillä Helsingissä mukeja esittelemässä. Taustalla näkyy myös kampanja-auto.

24.1.2018

Jouko Piho:

Suomessa tarvitaan puhdistus – ja se tulee

Tapasin taloustieteilijä ja pääomasijoittaja Pentti Kourin joulukuussa 1996 Helsingissä. Muistan elävästi, miten Kouri sanoi painokkaasti, että Suomessa tarvitaan puhdistus.

Kouri tiesi mistä hän puhui, koska hän oli itse ollut mukana 1980-luvulla paljon kuuluisuutta saaneissa Kouri-kaupoissa, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjola yrittivät saada haltuunsa Suomen Yhdyspankin. Pankit rahoittivat tätä nurkanvaltausta "kilpimieheksi" nostamansa Kourin avulla. Julkisuudessa Kourista alettiin puhua "Suomen omistajana", vaikka hän tosiasiassa oli pelkkä bulvaani eli välikäsi.

Valtaushanke epäonnistui, mutta ilmeisesti se opetti Kourille yhtä ja toista.

Puhdistuksen tarve on edelleen olemassa. Eikä kyse ole vain taloudesta ja pankeista, vaan koko yhteiskunnasta ja sen eri osa-alueista.

Puhdistukseen liittyy myös salassa tehtyjen pimeyden tekojen ja Suomelle epäedullisten sopimusten julkituleminen.

Jumala on suuri Salaisuuksien Paljastaja, sillä hän tietää kaiken. Osa salassa tehdyistä asioista tulee päivänvaloon jo tässä ajassa, osa joutuu kohtaamaan vääryytensä viimeisellä tuomiolla. Mikään salaisuus ei siis pysy piilossa ikuisesti. Tämän vahvisti myös Jeesus, kun hän sanoi: ”Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi.”

Profetioiden mukaan Suomessa tulee suuri puhdistuksen aika, jolloin salassa pidettyjä asioita tulee julki, ja moni menettää asemansa sen takia, kun taas ne, joita ei ole pidetty minään, nostetaan vastuullisiin tehtäviin.

Yksi tällainen profetia on eilen julkaisemani savolaisen miehen näky siitä, miten Suomen ja EU:n päättäjien, kuten Niinistö ja Merkel, sopimustalo pyyhkäistään Jumalan tuomalla suurella myrskytuulella pois, jolloin kaikki heidän tekemänsä vääryydet paljastuvat suomalaisille.

Myös lainsäädännössä tapahtuu mullistuksia, kun Suomessa aletaan säätää Jumalan tahdon mukaisia vanhurskaita lakeja.

Samoin tapahtuu mediassa, oikeuslaitoksessa, taloudessa, kulttuurissa, koulutuksessa, kirkossa ja yksilöihmisten kohdalla.

Koko Suomi tekee parannusta, uudistuu ja puhdistuu. Suomi hylkää pimeyden ja vääryyden tiet ja teot ja alkaa noudattaa Kaikkivaltiaan Jumalan tahtoa hänen kunniakseen.

22.1.2018

Jouko Piho:

Jumalan tahdon mukainen presidentti

Danielin kirjassa Daniel sanoo Babylonian kuningas Nebukadnessarille: ”Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo.”

Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessä, että vallankäyttäjät saavat valtuutensa Jumalalta.

Suomessa kansa valitsee suorassa vaalissa presidentin, mutta viime kädessä tulos on Jumalan kädessä.

Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen Jumalan säätämä hallitsija olisi ollut hyvä. Ei suinkaan, koska historian aikana on ollut paljon pahoja johtajia, diktaattoreita ja tyranneja. Kyse on siitä, että niissäkin tapauksissa Jumala on sallinut jonkin kansan osaksi huonon hallitsijan, koska se kansa ei ole omien syntiensä takia ansainnut parempaa. Paha päämies on jumalattomalle kansalle rangaistus. Hyvä johtaja on vanhurskaalle kansalle siunaus.

Toivotaan ja rukoillaan, että Suomi saa seuraavaksi presidentiksi mahdollisimman hyvän henkilön. Kansa saa sellaisen presidentin, jonka se ansaitsee. Me emme voi saada parempaa.

Tässä toteutuu demokratia eli kansanvalta. Samalla kuitenkin taustalla vaikuttaa teokratia eli Jumala päättää asian viime kädessä, koska vain hänellä on täysi tieto Suomen kansasta ja presidenttiehdokkaista. Jumala tietää, kuka olisi Suomelle paras presidentti. Mutta kuten olen jo sanonut, niin kansan tilasta johtuen Jumalan mielestä parasta presidenttiä ei välttämättä valita, vaan Jumala sallii sellaisen ehdokkaan tulla valituksi, joka on hänen mielestään vasta toiseksi tai kolmanneksi paras.

Jumala siis kunnioittaa ihmisten vapaata tahtoa ja ihmisten valintoja.

Rukous on voimatekijä, joka voi muuttaa ihmisten mielipiteitä ja koko maan henkisen ilmapiirin.

Joten, kaikki uskovat, nyt on rukouksen aika, jotta Jumalan täydellinen tahto voisi toteutua presidentinvaaleissa, jotta me saisimme maamme johtoon Jumalan valitseman henkilön, ei vain Jumalan sallimaa henkilöä.

22.1.2018

Jouko Piho:

Bilderberg-Niinistö

Sauli Niinistö osallistui Bilderberg-salaseuran kokoukseen vuonna 1997.

Paavo Väyrynen ei ole osallistunut Uutta maailmanjärjestystä ajavan eliitin kokouksiin kertaakaan.

Minä en luota kehenkään, joka on käynyt Bilderberg-kokouksissa. Bilderberg-kävijät ovat Suomen ulkopuolisten etujen ja intressien edistäjiä, siis maanpettureita.

Minä luotan isänmaalliseen Paavo Väyryseen, joka ei suunnittele salaseuralaisten kanssa Suomen itsenäisyyden lopettamista, vaan toimii Suomen täysimääräisen suvereniteetin ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

22.1.2018

Jouko Piho:

Suomi tarvitsee valtiomies Väyrysen, ei liittovaltiomies Niinistöä

Eilisessä MTV3:n tentissä Sauli Niinistö sanoi, että hän ei näe merkkejä, että EU olisi kehittymässä kohti liittovaltiota.

Eikö Niinistö ymmärrä ollenkaan, mitä ajassamme tapahtuu? Kokoomuksen puhteenjohtaja Petteri Orpo on todennut, että Suomen tulee olla mukana EU:n syvenevässä integraatiossa, mikä tarkoittaa EU:n muuttumista liittovaltioksi. Samoin Saksan sosiaalidemokraattien johtaja Martin Schulz on sanonut, että hän haluaa, että EU muuttuu Euroopan Yhdysvalloiksi vuoteen 2025 mennessä.

Nyt on kaksi mahdollisuutta. Joko Niinistö ei tosiaankaan käsitä, mitä Euroopassa tapahtuu tai sitten hän kyllä tietää, mutta harhauttaa ihmisiä puhumalla aivan muuta.

Paavo Väyrynen on yksiselitteisesti EU:n liittovaltiokehitystä vastaan. Suomi tarvitsee valtiomies Väyrysen, ei liittovaltiomies Niinistöä. Ääni Niinistölle on lisänaula Suomen itsenäisyyden menettämisen arkkuun.

21.1.2018

Jouko Piho:

Paavo Väyrynen ja Lissabonin sopimus

Sauli Niinistö huomautti 21.1.2018 MTV3:n tentissä, että heistä vain toinen, Paavo Väyrynen, oli hyväksymässä Euroopan unionin Lissabonin sopimusta.

Koska Väyrysellä ei ollut mahdollisuutta tentissä vastata Niinistön väitteeseen, todettakoon tässä, että Paavo Väyrynen ei äänestänyt Euroopan parlamentissa Lissabonin sopimuksen puolesta, kuten on väitetty. Väyrynen teki siellä päinvastoin kaiken mahdollisen sen kaatamiseksi.

Sen sijaan Väyrynen äänesti Suomen eduskunnassa Lissabonin sopimuksen puolesta, koska pyytäessään Väyrysen Matti Vanhasen toisen hallituksensa ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Vanhanen edellytti Väyrysen hyväksyvän sen, että hän johtaa hallituksen EU-politiikkaa. Tällä äänestyksellä ei ollut enää mitään merkitystä sopimuksen voimaantuloa ajatellen

21.1.2018

Jouko Piho:

Paavo Väyrynen ja väärä väite Soroksen listasta

Eräs henkilö kirjoitti minulle tänään näin: ”Olin hyvin jo sen kannalla, että äänestän Paavo Väyrystä, mutta tuo uutinen Soroksen salaisesta listasta oli liikaa, kuin isku vasten kasvoja. Olen erittäin pettynyt.”

Niinpä tuo henkilö ei äänestänyt Paavoa vaan erästä toista ehdokasta.

Tämä on erittäin valitettavaa, koska kyseessä on pari vuotta vanha valheellinen väite. Tuo minulle kirjoittanut henkilö lankesi siis disinformaation ansaan.

Laitan oheen Paavo Väyrysen oman 12.11.2017 blogissaan antaman vastauksen, mistä ns. Soroksen listassa on oikein kysymys.

Näin Paavo Väyrynen kirjoitti:

”Sosiaalisessa mediassa on levitetty tehokkaasti ”uutista”, että kannattaisin tavoitteita, joita George Soroksen väitetään ajavan: maahanmuuton lisäämistä, samaa sukupuolta olevien avioliittoja, Ukrainan integroimista EU:iin ja Venäjän vastustamista.

Kaikkien pitäisi tietää, että olen ajanut maahanmuuton patoamista tiukemmin kuin kukaan muu ja että olen vastustanut samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Kaikkien pitäisi tietää, että olen arvostellut EU:n ja Naton Ukraina-politiikkaa. Kaikkien pitäisi tietää, että minun väitetään suhtautuvan liiankin ymmärtäväisesti Venäjään.

Sorokseen liittyvät valheelliset väitteet perustuvat Euroopan parlamentin vaalikauden alussa laaditun esitteen (https://legacy.gscdn.nl/archives/images/soroskooptbrussel.pdf ) tahalliseen vääristelyyn. Siinähän on vain lueteltu niitä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka valiokuntajäsenyyksiensä vuoksi käsittelevät kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Olen mukana listauksessa sen vuoksi, että olen kehitysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Listassa on lisäkseni kuusi muuta suomalaista europarlamentaarikkoa.

Tuohon pari vuotta vanhaan esitteeseen perustuvia valheellisia väitteitä on esitetty usein jo aikaisemminkin. Jostakin syytä ne on lämmitetty uudelleen juuri nyt. Asialla on verkkosivusto theduran.com, joka on tunnettu oikeistolaisista sympatioistaan ja taipumuksestaan tuottaa ns. valeuutisia. On yllättävää, että monet yleensä arvostelukykyisetkin henkilöt ovat langenneet tähän ansaan.”

21.1.2018

Jouko Piho:

Äänestetty on

Kävin äsken ennakkoäänestämässä. Tietenkin Paavo Väyrystä (7), kokeneinta valtiomiestä, joka ajaa Suomen etua eikä kansainvälisen raha- ja globalistieliitin etua, kuten Sauli Niinistö.

Paavo Väyrynen on lujaluontoinen ja paineenkestävä tahtopoliitikko, joka on sopivin ja pätevin Suomi-laivan peräsimeen.

20.1.2018

Jouko Piho:

Paavo Väyrynen Loviisassa

Olin kuulemassa tänään 20.1.2018 presidenttiehdokas Paavo Väyrystä hänen puhuessaan ravintola Kappelissa. Kuulijoita oli paikalla 18.

Väyrynen puhui vakuuttavasti euroa, EU:ta, Natoa, keskittämistä, eriarvoistumista ja holtitonta maahanmuuttoa vastaan.

Lopussa oli aikaa kolmelle kysymykselle. Minä kysyin Väyryseltä, kuinka korkeaksi hän arvioisi paineensietokykynsä asteikolla 4-10. Väyrynen vastasi: ”Eiköhän se ole lähellä kymmentä.” Kysyin takanani istuneelta Vuokko Väyryseltä, miten asia on ja Vuokko vahvisti miehensä arvion toteamalla, että Paavon paineensietokyky on todella hyvä. Tämä on hyvä asia, koska kriisin ja sodan aikoina presidentin tulee hallita hermonsa eli hänellä tulee olla vahva paineensietokyky.

Ostin lopussa Paavon kuningasmukin (yksi muki minulla on jo ennestään) 30 euron hintaan tukeakseni Paavon kampanjaa, koska hän ei saa isoja tukisummia yrityksiltä.

Paavosta ei tule Suomen kuningasta, mutta Suomen presidentti hänestä tulee.

Kuvassa Paavo Väyrynen signeeraamassa mukeja.

20.1.2018

Jouko Piho:

Tuusula ja Järvenpää hoidettu

Tulin juuri äsken (01.45) kotiin Loviisaan. Takana on 9 tuntia ja 37 minuuttia sekä 329 kilometriä, kun kävin viemässä Paavo Väyrysen vaalijulisteita Tuusulan ja Järvenpään  telineisiin. Tällä kertaa ajokeli oli parempi, kun ei enää pyryttänyt.

Huomasin menomatkalla, että yksi Loviisan torille viemäni Paavon julistetaulu oli varastettu, joten laitoin ensimmäiseksi uuden taulun tilalle.

Kahdeksan tunnin päästä eli klo 10 onkin sitten aika kuunnella presidenttiehdokas Väyrysen puhetta Loviisassa ravintola Kappelissa, Kuningattarenk. 19. Taidanpa ostaa samalla ainakin yhden mukin.

19.1.2018

Paavo Väyrynen Loviisassa

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen (7) puhuu huomenna lauantaina 20.1.2018 klo 10 Loviisan ravintola Kappelissa, Kuningattarenkatu 19.

Menen tilaisuuteen tietysti mukaan, koska olen Paavon kannattaja ja hänen perustamansa Kansalaispuolueen Uudenmaan osaston yhteyshenkilö Itä-Uudellamaalla.

Tule sinäkin kuulemaan Väyrysen presidentillistä ja isänmaallista puhetta. Kokenut Paavo Väyrynen on paras vaihtoehto muuttamaan Suomen kurssia kansallismieliseen ja Suomen etua ajavaan suuntaan.

19.1.2018

Jouko Piho:

Meni vähän yötöiksi

Tulin juuri äsken (klo 01.10) kotiin 9 tunnin ja 395 kilometrin kierrokselta Lopella ja Nurmijärvellä, minne vein Paavo Väyrysen julistetauluja 17 eri paikkaan.

Oli tarkoitus käydä Järvenpäässäkin, mutta se jää toiseen aikaan, koska oli jo puoliyö, kun olin vielä Nurmijärvellä, ja tiesin, että vaimo odottaa sydän kurkussa Loviisassa.

Sää oli taas ajoittain varsin hankala, mutta sitten taas toisinaan vähän parempi. Kehä kolmosella kävi vielä niin, että juutuin pitkäksi aikaa iltapäiväruuhkaan ennen kuin pääsin Hämeenlinnan tielle.

Takaisin ajellessani kuulin autoradiosta, että Väyrynen on nostanut kannatustaan ja Gallup-prosentti on nyt 7 %.

Se on hienoa! Tästä se alkaa ja nousee vielä lisää.

17.1.2018

Jouko Piho:

Pitkä reissu

Tänään 17.1.2018 olikin pitkä reissu eli 13 tuntia ja 420 km ja vielä erittäin huonossa säässä, kun kävin laittamassa Paavo Väyrysen julistetauluja Tuulokseen, Lammille, Hollolaan, Lahteen ja Nastolaan.

Ajoin aamulla ensin Loviisasta Hämeenlinnaan, jossa sain lisää julisteita ja taustalevyjä kampanjapäällikkö Seppo Hauta-ahon firman varastosta, jossa myös kiinnitin julisteita levyihin tällä kertaa nitojaa käyttäen.

Käytin ensimmäistä kertaa eilen ostamaani navigaattoria, joka kyllä auttoi huomattavasti paikkojen löytymistä.

Huomenna on tarkoitus kiertää Loppi, Nurmijärvi ja Järvenpää.

Kuva: Jouko Piho kiinnittää nitojalla Paavo Väyrysen julisteita levyihin kampanjapäällikkö Seppo Hauta-ahon hyväksyvästi myhäillessä.

15.1.2018

Jouko Piho:

Syy miksi Paavo Väyrynen äänesti tyhjää Euroopan parlamentin Dublin-äänestyksessä

Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2017 neuvottelujen aloittamisen jäsenmaiden kanssa niin sanotun Dublin-menettelyn uudistamiseksi.

Uudistus tähtää jäsenmaiden laajempaan vastuunjakoon turvapaikka-asioissa. Sen myötä esimerkiksi EU-maa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi automaattisesti turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Jos taakanjaosta kieltäytyisi, jäsenmaa voisi menettää EU-rahaa.

Seitsemän suomalaismeppiä äänesti uudistuksen puolesta, kuten presidenttiehdokkaat Nils Torvalds ja Merja Kyllönen. Jussi Halla-aho äänesti vastaan. Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen painoivat tyhjää.

Tämän tyhjää äänestämisen takia Väyrystä on moitittu maahanmuuttomyönteiseksi. On sanottu, että Väyrynen puhuu yhtä ja toimii toisin.

Minäkin olen asiaa ihmetellyt, koska en ole nähnyt missään Väyrysen selitystä äänestyskäyttäytymiselleen, mikä on koettu kielteisenä kansallismielisten parissa.

Sain tänään kuulla asiasta selvityksen, kun katsoin Junes Lokan 14.1.2018 Oulussa tekemää Paavon haastattelua, jossa hän sanoo tyhjää äänestämisen syyksi sen, että hän ei kannattanut neuvottelujen aloittamista, mutta koska hänen parlamenttiryhmänsä suhtautui asiaan myönteisesti, hän ei katsonut voivansa asian esittelijänä äänestää toisin kuin ryhmä, joten hän äänesti tyhjää.

Politiikka on joskus tällaista. Tällaisissa tilanteissa pitäisi ottaa huomioon ihmisen, tässä tapauksessa Väyrysen, pitempiaikainen suhtautuminen asioihin eli Väyrysen kriittinen suhtautuminen harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan eikä tuijottaa vain yhtä äänestystä, varsinkaan, jos ei tiedä äänestämisen takana olevia syitä.

Tässä linkki Junes Lokan videoon: https://www.youtube.com/watch?v=znL9FvspnHY .

14.1.2018

Paavo Väyrysen puhekiertue

ti 16.1. klo 17.30 Porvoo, Brasserie L’amour, Rihkamatori 2
ti 16.1. klo 19 Askola, Askola Areena Wuorikabinetti, Linnankoskentie 61

to 18.1. klo 10.30 Kokkola Kaupunginkirjaston Hongell-sali, Isokatu 3
to 18.1. klo 12.30 Pietarsaari (paikka avoinna)
to 18.1. klo 15 Vaasa Pääkirjaston Draama-Sali, Kirjastonkatu 13
to 18.1. klo 18.30 Honkajoki Honkahovi, Pohjanmaantie 99

pe 19.1. klo 10 Ulvila Cafe Hellmanin kabinetti Friitala-talo, Friitalantie 11
pe 19.1. klo 12 Rauma Kulttuuritalo Poselli, Nortamonkatu 12
pe 19.1. klo 14 Laitila valtuustosali, Keskuskatu 30
pe 19.1. klo 16 Raisio valtuustosali, Nallinkatu 2
pe 19.1. klo 17.30 Lieto Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9
pe 19.1. klo 19 Aura Aurasali, Urpontie 2

la 20.1. klo 10 Loviisa Loviisan Kappeli, Kuningattarenkatu 19
la 20.1. klo 12 Hamina Seurahuone, Pikkuympyränkatu 5
la 20.1. klo 15 Ruokolahti Ravintola Alppimaja, Rasilantie 57
la 20.1. klo 18.30 Joensuu Carelicumin auditorio, Koskikatu 5

su 21.1. klo 10 Kitee Hotelli Kiteenhovi, Hovintie 2
su 21.1. klo 12.30 Savonlinna Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7
su 21.1. klo 15 Mikkeli Kaupunginkirjaston Mikkeli-Sali, Raatihuoneenkatu 6

TERVETULOA KUULEMAAN, KESKUSTELEMAAN JA TAPAAMAAN!

Aion itse osallistua Loviisan tilaisuuteen.

Lue lisää: www.paavopresidentiksi.fi

14.1.2018

Kansalaispuolueen Helsingin ja Uudenmaan osastot perustettu

Kansalaispuolue jatkoi menestyksellistä alueellista organisoitumista perustamalla neljännen ja viidennen osaston Helsinkiin ja Uudellemaalle sunnuntaina 14.1.2018 Helsingissä. Perustamiskokouksen osanottajien määrä jouduttiin ennakkoilmoittautumisella rajaamaan noin kahteenkymmeneen kansalaispuolueen aktiiviin.

Puhetta kokouksessa johtanut puolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen kertoo, että Kansalaispuolue on jo aikaisemmin perustanut osastot Oulun vaalipiiriin loppuvuodesta 2017, Keski-Suomeen 5.1.2018 ja Pohjanmaalle 6.1.2018. Helsinkiin ja Uudellemaalle perustetut osastot ovat järjestyksessä neljäs ja viides. Lappiin perustetaan kuudes osasto Rovaniemellä maanantaina 15.1.2018 klo 18.00 hotelli Santa Clausissa.

"Kansalaispuolueella on Helsingissä ja Uudellamaalla jo noin 800 kannatusjäsentä ja jäsenhankintaa tullaan tehostamaan osastojen perustamisen myötä," kertoo Sami Kilpeläinen.

Osastojen perustaminen on tärkeä osa puolueen toiminnan laajentumista valtakunnalliseksi puolueeksi alueorganisaatioiden kautta. Puolue tähtää vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja se pyrkii asettamaan kaikissa vaalipiireissä täydet ehdokaslistat.

Helsingin osastoa vetämään sekä toimintaa koordinoimaan nimettiin Martti Issakainen Munkkivuoresta ja Uudenmaan osastoa Hanna Brotkin Vantaalta.

Helsingin ja Uudenmaan osastojen perustamiskokouksessa nimettiin seuraavat yhteyshenkilöt Helsingistä: Aurora Frimodig, Evgeni Sarelainen, Sakari Romunen, Tuija Mäntynen, Marko Pasanen, Petri Flander, Hannu Elo ja Juhani Lohikoski. Helsingissä on jo toiminut nimettyinä kansalaispuolueen asiantuntijajäseninä Martti Issakainen, Harri Lindell ja Tapio Varis.

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen ja Hanna Brotkin Vantaalta, Mikko Punkari Kirkkonummelta sekä Kari Arvola ja Kaija Olin-Arvola Raaseporista ovat jo aikaisemmin toimineet kansalaispuolueen asiantuntijajäseninä Uudellamaalla. Lisäksi Uudenmaan yhteyshenkilöiksi kutsuttiin Anna Björklund, Pekka Koskenkorva ja Olavi Myllymäki Espoosta, Jukka Leppälahti Keravalta, Sami Ronkola Vantaalta ja Jouko Piho Loviisasta.

Perustamiskokouksessa paikalla ollut Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus Seinäjoelta seurasi tyytyväisenä, kuinka kokouksen jälkeen Helsingin ja Uudenmaan osastojen aktiivit suuntasivat kulkunsa kohti Narinkkatoria ja Paavo Väyrysen vaalimökkiä vaalijulisteet kainalossa.

Kansalaispuolueen osastotoimintaan ovat tervetulleita kaikki kansalaispuolueen kannattajat ja kansalaispuolueen toiminnasta kiinnostuneet.

Lisätietoja:

Sami Kilpeläinen, kansalaispuolueen puheenjohtaja 050-383 1755
Piia Kattelus, kansalaispuolueen varapuheenjohtaja 040-5868401
Martti Issakainen Helsingin koordinaattori 050-5525919
Hanna Brotkin Uudenmaan koordinaattori 045-1234551

Kuva ja teksti: Piia Kattelus

Kuva: Kansalaispuolueen Helsingin ja Uudenmaan osastojen perustamiskokouksen osanottajia 14.1.2018.

13.1.2018

Kansalaisaloite väkivaltaisten järjestöjen kieltämiseksi

Kävin allekirjoittamassa kansalaisaloitteen, jossaehdotetaan valmisteltavaksi lakia, jolla vaarallisten ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen pyrkivien vallankumousjärjestöjen toiminta kielletään kaikissa muodoissaan ja niihin kuuluminen tehdään rangaistavaksi.

Voit käydä allekirjoittamassa aloitteen osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2727 .

12.1.2018

Jouko Piho:

Sauli Niinistöllä vapaamuurarisymboli

Sauli Niinistön Facebook-sivulla on kampanjan tunnuksena SN ja lumihiutaleen kuva, mutta Sauli Niinistön nettisivulla on tunnus SN ja Minervan pöllön kuva: https://www.niinisto.fi/.

Pöllö on tunnettu vapaamuurarien symboli.

Niinistö on myös osallistunut eliitin Bilderberg-kokoukseen ja hän on puhunut Uudesta maailmanjärjestyksestä.

Sauli Niinistö on kieltänyt olevansa vapaamuurari, mutta hän on joka tapauksessa rahavallan, vapaamuurarien ja illuminaattien eli globalistista Uutta maailmanjärjestystä ja yhtä maailmanhallitusta ajavan pienen eliitin kannattaja Suomessa.

Pitäisikö tällaisen henkilön olla myös Suomen presidentti?

Minusta on parempi valita Suomen presidentiksi Suomen etua ajava kansallismielinen ja isänmaallinen henkilö, joka ei pokkuroi rahavallalle eikä vapaamuurareille.

Paavo Väyrynen (7) on tällainen ehdokas.

10.1.2018

Väyrysen kampanjatauluja telineisiin

Kiersin tänään 10.1.2018 autollani itäistä Uuttamaata ja vein Paavo Väyrysen kampanjatauluja Loviisaan, entisen Pernajan alueelle, Pornaisiin, Mäntsälään ja Pukkilaan. Laitoin samalla Paavon vaalilehteä matkan varrella olleisiin postilaatikoihin. Jatkan hommia huomenna.

Sellainen asia kiinnitti huomiotani, että missään telineissä ei näkynyt Sauli Niinistön ja Nils Torwaldsin mainoksia. Kaikkia muita näkyi.

Kuva: Olen laittamassa Paavo Väyrysen taulua Loviisan torin vierellä olevaan telineeseen.

8.1.2018

Paavo Väyrysen Yle-tentti

Olin mukana tänään 8.1.2018 Ylen TV1:n Paavo Väyrysen vaalitentin studioyleisön joukossa. Pidimme kovaa ääntä, kannustimme Paavoa ja välillä buuasimme toimittajalle.

Oli ihan mukava kokemus. Kuvassa meikäläinen kannustusrekvisiitan kanssa eli Suomen lippu, Paavo-muki ja Paavon kirja "Suomen linja".

8.1.2018

Käytännön vaalityötä Väyrysen hyväksi

Paitsi että kirjoitan täällä Facebookissa ja muualla netissä Paavo Väyrysen puolesta, teen myös käytännön työtä. Olen kuvassa keittiössämme liisteröimässä Väyrysen julisteita (kaikkiaan 50) taustalevyihin. Keskiviikosta lähtien tauluja voi kiinnittää telineisiin. Hoidan Itä-Uudenmaan kunnat eli Loviisan, Porvoon ja Mäntsälän sekä niiden välissä olevat kunnat.

8.1.2018

Paavo Väyrynen TV1:ssa tänään klo 21

Ylen TV1:n henkilökohtaiset presidentinvaalitentit alkavat tänään maanantaina 8.1.2018 klo 21, kun Paavo Väyrynen on studiossa.

Olen mukana kutsuttuna studioyleisön joukossa.

6.1.2018

Jouko Piho:

Macronilla hiukan valoa maahanmuutossa

Ranskan presidentti Macron on sanonut: ”Mikään maa ei voi ottaa vastaan kaikkia taloudellisia siirtolaisia."

Tuokin kannanotto on jo suuntaus oikeaan ja realistiseen ajatteluun, mutta olen sitä mieltä, että Macronin mielipide on silti vielä melkoisen kesy.

Olen itse sitä mieltä, että minkään maan ei tule ottaa vastaan yhtäkään taloudellista siirtolaista eli lännen valtioiden sossurahalla elävää työhalutonta maahantulijaa. Valtioilla ei ole siihen velvollisuutta eikä mahdollisuuksia. Ei siis niin, että kaikkia ei oteta, vaan yhtäkään ei pitäisi ottaa.

Työtä tekevät maahanmuuttajat ovat sitten asia erikseen ja tervetulleita.

6.1.2018

Hopeahääpäivä

Sanoin Ritvalle ja hän minulle Loppiaisena 25 vuotta Tapiolan kirkossa ”Tahdon”.

Koska tahdomme edelleen, olimme tänään juhlistamassa hopeahääpäivää Loviisan vanhimmassa v. 1695 rakennetussa puutalossa, jossa nautimme tilausravintola Degerby Gillen maukkaista antimista.

4.1.2018

Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen puhe 4.1.2018 Kouvolassa

Olin kuuntelemassa presidenttiehdokas Paavo Väyrysen puhetta 4.1.2018 Kouvolassa. Videoin Väyrysen hyvän puheen ja esitin lopussa ensimmäisen kysymyksen.

Tässä linkki videoon: https://youtu.be/TQwgezoY49M .

3.1.2018

Jouko Piho:

Suomen pettäjät alas ja juonet julki

Johan Ludvig Runeberg 1857:

”Sä siunaa mielet vakaiset
ja hurskaat työt ja aikehet.
Lyö maahan maansa pettäjät,
tuo julki juonet ilkeät.”

Kansallisrunoilijan virren 577 (Sun kätes Herra voimakkaan) kuudennessa säkeistössä esiintuoma ajatus maanpettureiden maahan lyömisestä ja ilkeiden juonien paljastumisesta on ajankohtainen kaikkialla maailmassa ja myös Suomessa.

Puhdistus on alkanut.

2.1.2018

Jouko Pihon uudenvuodenpuhe 2.1.2018

Tein 2.1.2018 kotonani Loviisassa uudenvuodenpuhevideon. Tässä linkki Youtube-videooni:
https://www.youtube.com/watch?v=D3Ocl6VZH4k&feature=youtu.be .

Tässä puheeni tekstinä.

Jouko Pihon uudenvuodenpuhe 2.1.2018

Hyvät suomalaiset

Presidentti Sauli Niinistö piti eilen perinteisen uudenvuodenpuheensa. Presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa oli paljon hyviä, mutta myös vähemmän hyviä kohtia. Arvio riippuu tietysti siitä, onko samaa mieltä Niinistön kanssa politiikan eri kysymyksistä.

Minä olen eri linjoilla seuraavissa asioissa. Niinistö sanoi, että Suomen kehitys 100 vuoden aikana on ollut onnistunutta. Paljolti on ollutkin, mutta viime vuosikymmenien EU-suuntaus ja Nato-lähentyminen eivät ole olleet Suomelle onneksi.

Myöskään liiallinen ja osin hallitsematon maahanmuutto eivät ole olleet Suomelle hyväksi, vaan enemmänkin taloudelliseksi taakaksi samalla kun myös turvallisuus on oleellisesti heikentynyt.

Niinistö hehkutti myös ilmastonmuutosta ja Pariisin ilmastosopimuksen tärkeyttä. Minä en voi olla samaa mieltä, koska pidän monia ilmastomuutokseen liittyviä väitteitä väärinä
ja pelkkänä rahastuksena. Ilmasto kyllä muuttuu, mutta ei niinkään ihmisen toimien vaan auringon lisääntyneen aktiviteetin takia. Kannatankin siksi sitä, että Suomi seuraa Yhdysvaltain esimerkkiä ja irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta, joka on pelkkää globalistien huijausta.

Lopuksi olen eri mieltä Niinistön lausumasta, että YK on korvaamaton. Mikään ihmisten järjestö ei ole korvaamaton. Ei sitä ollut YK:n edeltäjä Kansainliittokaan, joka lopetti toimintansa v. 1946. YK on hyvin byrokraattinen, tuhlaileva ja puolueellinen järjestö. Varsinkin YK:n vuodesta toiseen jatkuvat Israelin tuomitsemiset ovat tekopyhyydessään pöyristyttäviä. Olenkin sitä mieltä, että Suomen on parasta erota YK:sta ja sen jäsenjärjestöistä, kuten Unescosta.

Suomessa pidetään vajaan neljän viikon päästä presidentinvaalit. On tärkeää, että jo niissä voitaisiin Suomen suuntaa muuttaa. Vain kaksi ehdokasta tulee tällöin kyseeseen: Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen. Kaikki muut ovat nykyisen, Suomen kannalta huonon, linjan jatkamisen kannalla.

Näistä kahdesta kannatan itse Paavo Väyrystä presidentiksi hänen pitkän ja mittavan kokemuksensa vuoksi.

Kävi vaaleissa miten tahansa, niin joka tapauksessa on hyvä asia, että kansallismieliset ehdokkaat, Huhtasaari ja Väyrynen, voivat tuoda eri tenteissä ja tilaisuuksissa esille vaihtoehtoista politiikkaansa, joka on minun mielestäni paljon parempaa Suomelle ja suomalaisille kuin viime vuosikymmeninä harjoitettu liian avointen ovien politiikka, jossa kansainväliset suuryritykset ovat päässeet ostamaan liian paljon Suomen kansallisomaisuutta maksamatta kuitenkaan veroja Suomeen. Suomen infrastruktuuri pitäisi olla kokonaan suomalaisten käsissä ja esim. terveydenhuolto pääosin Suomen julkisen vallan, ei ulkolaisten rahastus- ja veronkiertofirmojen, hallussa.

Suomen ovet ovat olleet myös aivan liian auki tänne kuulumattomien niin sanottujen pakolaisten vyörylle. Yhtenä suurimpana houkutuksena kylmään Pohjolaan tulolle ovat liian korkeat sosiaalituet. Sen tähden voidaan puhua perustellusti elintasopakolaisista. Olen sitä mieltä, että sosiaalitukia ei pitäisi maksaa tänne tulleille turvapaikanhakijoille ollenkaan, vaan heille tarjotaan ruoka ja katto pään päälle eli vähimmäisturva.

Suomen päättäjien tulee pitää ensisijaisesti huolta omista kansalaisistaan. On väärin, että Suomeen tulevat nuoret miehet saavat monenlaisia etuja ja ilmaishoitoja, joita kantasuomalaiset eivät saa.

Haluan lopuksi vielä mainita yhden ihmisryhmän, joka odottaa oikeudenmukaisuutta. Tarkoitan 1990-luvun alun pankkikriisin yhteydessä väärin kohdeltuja kymmeniä tuhansia yrittäjiä, joiden elämä ja työ tuhottiin pankkien hyväksi tehtyjen päätösten vuoksi. Tämä onneton ratkaisu, ns. Koiviston konklaavi, jonka tekemisessä myös Sauli Niinistö oli mukana, on avattava oikeudelliselle tutkimukselle ja valtavia menetyksiä kärsineille ihmisille on maksettava kunnon korvaukset, siis niille, jotka ovat elossa. Tämän lähihistorian hirveimmän poliittisen erehdyksen takiahan 14500 yrittäjää teki epätoivoissaan itsemurhan. Jo heidän muistonsa takia tämä huutava vääryys on korjattava.

Odotan, että tänä vuonna 2018 Suomessa alkaa puhdistus eri elämänalueilla. Kaikki pahuus ja epäoikeudenmukaisuus on perattava pois. Isossa kirjassa sanotaan: ”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.”

Odotan myös, että Suomi siirtyy yhä enemmän kohti itsenäisyyttä, mikä merkitsee jossain vaiheessa sitä, että Suomi eroaa eurosta ja EU:sta.

Uskon, että myös sellainen epäoikeudenmukaisuus tullaan tulevaisuudessa korjaamaan, että Suomi saa takaisin meiltä vääryydellä viedyt alueet eli Petsamon, Sallan, Karjalan ja neljä Suomenlahden saarta.

Tänä vuonna 2018 on kulunut 100 vuotta Sisällissodasta, jossa punaiset ja valkoiset suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan. Sata vuotta myöhemmin voidaan todeta, että loppujen lopuksi kaikki voittivat: Suomi säilyi itsenäisenä ja sodan jälkeen Suomessa tehtiin mittavia sosiaalisia uudistuksia, joiden pohjalta luotiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, yksi maailman suurimmista menestystarinoista.

Jatkukoon Suomen menestyskertomus edelleenkin!

Toivotan kaikille suomalaisille hyvää uutta vuotta ja Jumalan siunausta!

1.1.2018

Jouko Piho:

Presidentin uudenvuodenpuhe

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa oli paljon hyviä, mutta myös vähemmän hyviä kohtia. Arvio riippuu tietysti siitä, onko samaa mieltä Niinistön kanssa politiikan eri kysymyksistä.

Minä olen eri linjoilla seuraavissa asioissa. Niinistö sanoi, että Suomen kehitys 100 vuoden aikana on ollut onnistunutta. Paljolti on ollutkin, mutta viime vuosikymmenien EU-suuntaus ja Nato-lähentyminen eivät ole olleet Suomelle onneksi.

Niinistö hehkutti myös ilmastonmuutosta ja Pariisin ilmastosopimuksen tärkeyttä. Minä en voi olla samaa mieltä, koska pidän monia ilmastomuutokseen liittyviä väitteitä väärinä ja pelkkänä rahastuksena.

Lopuksi olen eri mieltä Niinistön lausumasta, että YK on korvaamaton. Mikään ihmisten järjestö ei ole korvaamaton. Ei sitä ollut YK:n edeltäjä Kansainliittokaan, joka lopetti toimintansa v. 1946.

Lopussa Jumalan siunauksen toivottaminen oli hyvä asia, ja toivonkin, että myös Niinistön seuraaja jatkaa tätä kaunista tapaa.

31.12.2017

Jouko Piho:

Kiistelty taideteos Loviisan kirkossa

Kävin tänään 31.12.2017 Loviisan kirkossa katsomassa paljon keskustelua ja erimielisyyttä herättänyttä Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistosta, joka on ollut esillä 25.12.2017 alkaen aina loppiaiseen asti alttarille vievän portaikon juurella.

Teos on herättänyt Loviisassa kiivasta väittelyä sen sopivuudesta yleensä ja erityisesti kirkkoon. Loviisan Sanomien Facebook-ryhmässä on tähän mennessä tullut 275 kommenttia, joista suurin osa on kielteisiä.

Minun mielestäni taideteos on hyvin puhutteleva ja evankeliumin mukainen. Vasemmalla emakkosian alla oleva mies kuvaa tuhlaajapoikaa, josta tuli sikapaimen, mutta joka ei saanut syödä edes sikojen ruokaa. Yhtä hyvin sian alla voisi olla nainen, koska kaikki ihmiset ovat langenneita ja poispoikenneita ja tarvitsevat auttajaa, pelastajaa ja armahtajaa.

Teoksen keskiosassa näkyy sitten tämä Pelastaja, vastasyntynyt Jeesus-lapsi, joka on vielä kiinni napanuorastaan Vapahtajan synnyttäneessä Mariassa. Verta vuotavan Marian kuva on ruma, mutta realistinen. Ennen kaikkea asia on kaunis, suorastaan ylevä ja jumalallinen.

Oikealla on Marian sylissä häntä hellyttävästi ylöspäin katsova karitsa, joka kuvaa Jumalan uhrikaritsaa Jeesusta, joka antoi henkensä meidän ihmisten puolesta.

Kun ajattelee Jeesuksen ristinkuolemasta tehtyjä verisiä kuvia, niin eivät nekään ole kauniita, mutta kristitty hyväksyy ne kauheat kuvat, koska hän ymmärtää, että niin piti käydä, jotta me saisimme armon ja pelastuksen. Pyhän, ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan piti kuolla meidän sijastamme.

Kuolema ei ole kaunista eikä syntymäkään. Molemmissa on kipua ja verta. Mutta syntymä on sotkuisuudestaan huolimatta kuitenkin lopulta valtava ilo ja ihme, jonka jälkeen äitikin pian unohtaa kärsimänsä synnytyskivut.

Jeesuksen syntymästä on harvemmin tehty inhorealistisia kuvia. Purhosen teos on sellainen. Yleensähän joulun seimikuvat ovat hyvin kauniita ja seesteisiä. Mielestäni myös tällaisella suorasukaisella aiheen kuvauksella on paikkansa, koska siten voidaan tuoda esille sellaista voimakasta symboliikkaa, mikä jää kiiltokuvissa uupumaan.

Eniten ihmisiä on ilmeisesti ihmetyttänyt mies ja sika –kuva. Ymmärrän kummastuksen siltä pohjalta, että sika ei kuulu kristillisen joulun kuvastoon. Juutalaisille sika oli epäpuhdas eläin, joten tallissa oli härkiä ja lampaita, mutta ei sikoja. Mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, sika sopii tähän veistosryhmään kuitenkin hyvin, koska vaikka teos kuvaa lähinnä Mariaa ja Jeesus-lasta, niin Jeesushan syntyi ihmiseksi juuri sitä varten, että hän voisi ihmisenä kuolla syntisten ja sikamaisten ihmisten puolesta.

En ole tällaisen taiteen ystävä, mutta tunnustan teoksen symboliikan ilmiselvän puhuttelevuuden ja Raamatun mukaisuuden.

Monet ovat olleet sitä mieltä, että veistos on OK, mutta sen pitäisi olla jossain muualla, ei kirkossa. Minun mielestäni Purhosen teos sopii kirkkoon siinä kuin krusifitkin ja Jeesuksen ristin kärsimystä kuvaavat maalaukset.

Taideteos on siis mielestäni koskettava ja joulun sanomaa eli inkarnaation ihmettä avaava kaikesta ulkoisesta groteskiudestaan huolimatta.

Ymmärrän myös niitä ihmisiä, joiden mielestä veistosryhmä on kamala, mauton ja loukkaava. Mielestäni he ovat kuitenkin nähneet vain teoksen ulkokuoren, ei sen sisintä.

Jokaisen mielipide on tärkeä ja kaikki ovat oikeassa. Teos on joka tapauksessa herättänyt tunteita, ajatuksia ja keskustelua, paitsi taiteesta myös uskosta. Silloin se on tehtävänsä tehnyt.

29.12.2017

Jouko Piho:

Tutkija ei ymmärrä Väyrystä

Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo ihmettelee, miksi vanhemman valtiomiehen aseman saavuttanut Paavo Väyrynen on hypännyt ikään kuin lähtöruutuun perustamalla uuden puolueen: ”Ulkopuolelta on vaikeaa käsittää, minkä takia Väyrynen toimii tällä tavalla, että hän aloittaakin nollasta hyvin pienellä porukalla, jonka menestys näyttää vähintäänkin epävarmalta.”

Minä vuorostani ihmettelen politiikan tutkijaa, että hän ihmettelee Väyrysen ratkaisua, kun se on aivan selvä: Väyrynen ei voinut enää vaikuttaa Keskustapuolueessa, joten hänen oli pakko etsiä uusi vaikuttamiskanava tai lopettaa politikointi kokonaan.

Koska Väyrysellä on vielä virtaa ja ideoita, hän ei valinnut eläkkeelle siirtymistä, vaan halusi jatkaa poliittista vaikuttamista uusissa kuvioissa siitäkin huolimatta, että alku on pientä.

Hyvin pienestähän Perussuomalaisetkin nousivat suureksi puolueeksi. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.

29.12.2017

Jouko Piho:

Kristillisen järjestön kampanja Jerusalemin pääkaupunkiaseman tunnustamiseksi

Kristillinen Friends of Zion –järjestö on aloittanut johtajansa Mike Evansin johdolla kampanjan, jotta monet muut maat seuraisivat Guatemalan esimerkkiä, joka ilmoitti myös siirtävänsä suurlähetystönsä Jerusalemiin seuraten näin presidentti Trumpin aiemmin antamaa julistusta, että Yhdysvallat tunnustaa Jerusalemin Israelin valtion pääkaupungiksi.

Järjestö antaa jokaiselle maalle erityispalkinnon, jos he siirtävät lähetystönsä Jerusalemiin. Aiemmin tässä kuussa palkinto luovutettiin presidentti Trumpille hänen virkahuoneessaan varapresidentti Pencen, neuvonantaja Kushnerin, Ivanka Trumpin ja monien kristittyjen johtajien läsnäollessa.

Sen lisäksi FOZ-järjestö on levittänyt ympäri Jerusalemia lukuisia isokokoisia julisteita mainostauluihin, busseihin ja jopa kameleihin. Julisteissa lukee ”Kiitos presidentti Trump: Te teette Israelin suuremmaksi” ja ” Presidentti Trump, kiitos, että näytätte tietä.”

Lähde: http://www.jpost.com/Israel-News/Friends-of-Zion-Will-award-heads-of-state-who-move-embassy-to-Jerusalem-520098

28.12.2017

Jouko Piho:

Kansallismieliset ateistit – tulkaa uskoon, niin olemme voimakkaampia!

Ateistiset ja agnostiset kansallismieliset, tervetuloa uskoon, niin saamme paremmin voimamme yhdistettyä luciferistista globalismia ja Uutta maailmanjärjestystä vastaan.

Kun te ette ole uskossa, te ette voi ymmärtää, että kristillisen kansallisvaltion viholliset eivät ole vain poliittisia tai ideologisia tahoja, vaan kyseessä on isomman luokan taistelu eli vastassamme on pahuuden demonisia henkivaltoja itsensä Saatanan johdolla.

Sen takia me tarvitsemme tässä eloonjäämistaistelussa hengellistä voimaa ja Jumalan apua.

Lisäksi yhteinen usko yhdistäisi kansallismielisiä muutenkin ja kaikin tavoin eikä enää olisi keskinäisiä väittelyitä esim. kreationismista. Sellainen uskonasioista kiistely hyödyttää vain suvakkeja ja arvoliberaaleja internationalisteja.

Joten rukoilen ja odotan, että esim. kansallismieliset Jussi Halla-aho, Olli Immonen, Anter Yasa, Ilja Janitskin, Junes Lokka, Tiina Wiik ja Vesa Peltoluhta sekä kaikki muutkin tulevat uskoon ja vahvistuvat sen kautta olemaan entistä voimakkaampia perkeleellisen ja antikristillisen maailman sekoittamisen ja lopulta väärän yhdistämisen vastustajia.

27.12.2017

Jouko Piho:

Isoviha

Katsoin juuri äsken TV1:lta tulleen kuusiosaisen sarjan ”Pimeä historia: Viimeisellä rannalla” ensimmäisen osan, joka kertoi yhdestä Suomen historian vaikeimmasta ajasta eli Isovihasta.

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta myöhemmin historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä ”venäläisen ylivallan aika”.

Aika oli todella kovaa, koska miehityksen lisäksi ympäri Suomea kulkeneet kasakkajoukot ryöstivät taloja, ottivat ihmisiä vangeiksi ja myivät heitä orjatyöhön Venäjälle. Erityisesti Pietarin rakennustöihin kuljetettiin kymmeniätuhansia suomalaisorjia.

Myös siviilien surmaamisia oli paljon. Pahin joukkosurma tapahtui Hailuodossa, jossa 200 kasakkaa tappoi 29.9.1714 yhden yön aikana kirveillä 800 suomalaista, jotka olivat pakenemassa Ruotsiin.

Isovihan aikana suomalaisia hävitti paljon myös rutto, jota aikalaiset kutsuivat isoksi kuolemaksi.

Suomessa oli siihen aikaan 350 000 ihmistä, joten kymmenientuhansien ihmisten kuolema oli melkoinen suonenisku.

Suomi kuitenkin selvisi sisulla ja ahkeralla työllä, elämä jatkui ja 300 vuotta myöhemmin Suomi on yksi maailman menestyneimpiä maita, mitä samaa ei voida sanoa Isovihan miehittäjästä, Venäjästä.

Seuraava Venäjän miehitys Suomessa on taas tulossa. Saa nähdä, minkä nimen historioitsijat antavat sille myöhemmin. Suomeahan on jo Isovihan lisäksi kohdannut Venäjän taholta Vanha viha (1495–1497), Pitkä viha (1570–1595) ja Pikkuviha (1742–1743).

26.12.2017

Jouko Piho:

Pakolaisase

Eurooppaa ja Suomea vastaan käydään ja on käyty jo vuosia sotaa, jossa tahallaan aiheutettua pakolaiskriisiä käytetään poliittisena aseena, pakolaisaseena, jonka tarkoituksena on vaihtaa Euroopan maiden väestö ja muuttaa sen tapoja, lakeja, uskontoa ja kulttuuria.

Hyvää tarkoittavat ihmiset eli suvakit ja järjestöt, kuten kirkko ja Punainen risti, ovat auliisti mukana tässä laajamittaisessa sodassa eurooppalaisia arvoja, kristinuskoa ja kansallisvaltioita vastaan, koska he luulevat, että tässä kaikessa olisi kyse vain hädänalaisten auttamisesta.

He eivät tiedä tai voi uskoa, että tässä on kyse Soroksen ja muiden Uutta maailmanjärjestystä ajavien maailman eliittiin kuuluvien vapaamuurarien tietoisesta ja suunnitellusta hyökkäyksestä, jonka tarkoituksena on laittaa Eurooppa ja sen vielä jossain määrin itsenäiset kansakunnat polvilleen, jotta niiden tilalle voidaan pystyttää yhden voimakkaan johtajan ja yhden maailmanhallituksen alainen diktatuurinen poliisi- ja kontrollivaltio, jossa kaikkien on ajateltava samalla tavalla.

Myös valtamedia ja lähes kaikki poliittisen puolueet ja poliitikot ovat tässä samassa juonessa mukana. Osa tietää, mistä on kysymys, mutta osa on tietämättömiä, mutta eliitille erittäin hyödyllisiä idiootteja, jotka menevät virran mukana, koska vastarintaan asettuminen aiheuttaisi pilkkaa ja melko varmasti työpaikan menetyksen. Niinpä pelkurit ulvovat muiden mukana edes aina käsittämättä mitä ja miksi he ulvovat.

Voiko tälle väärälle konsensukselle sitten tehdä mitään?

Vaikeaa se on, mutta voi.

Oleellisinta on saada kevään 2019 eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi henkilöitä, jotka haluavat pysäyttää Suomen itsenäisyyttä ja kristillistä kulttuuria uhkaavan pakolaisvyöryn.

Toinen tärkeä asia on Suomen ero eurosta ja Euroopan unionista ja paluu takaisin täyteen suvereniteettiin ja itsemääräämisoikeuteen.

Sen jälkeen myös vinoutuneen ja eliitin tahtoa noudattavan median on muututtava, koska kaikkien on ajettava Suomen etua eikä maanpetoksellisesti Suomen ulkopuolisen raha- ja valtaeliitin etuja ja suunnitelmia.

Lopuksi voi toivoa, että myös kirkko uudistuisi ja alkaisi ajaa suomalaisten parasta eikä edistäisi kristinuskolle vieraan islamin leviämistä kristityssä maassa.

21.12.2017

Jouko Piho:

Mitä YYA-Suomen ja EU-Suomen jälkeen?

Suomella oli Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus vuosina 1948-1991. Voidaan sanoa, että silloin suomettunut Suomi oli YYA-Suomi.

Suomi siirtyi v. 1995 EU-Suomi –aikaan.

Mitä seuraa, kun lännettynyt EU-Suomi loppuu aikanaan?

Silloin syntyy puhdas Suomi ilman etuliitteitä, ilman kytköksiä sen paremmin itään kuin länteen.

On vain Suomi, itsenäinen Suomi, joka seisoo omalla pohjallaan eikä luota vieraan apuun.

21.12.2017

Jouko Piho:

Erosin kirkosta

Lähetin juuri äsken eroilmoituksen eli erosin Loviisan luterilaisesta seurakunnasta.

Olen miettinyt ratkaisua jo pitkään, mutta koin sen nyt oikeaksi. Pääsyy erooni on se, että luterilainen seurakunta ei ole minulle hengellinen koti, vaan jäsenyyteni on ollut muodollinen.

Liityinkin kirkkoon syksyllä 2010 kirkkopoliittisista syistä, kun minua kirkkoon kuulumatonta pyydettiin asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa. No, pyytäjä ei tiennyt sitä, että en kuulunut kirkkoon, mutta pyyntö kiinnosti minua, koska olin muutoinkin alkanut keväästä 2009 alkaen suuntautua politiikkaa kohti, joten päätin liittyä kirkkoon voidakseni olla ehdokkaana seurakuntavaaleissa. En tullut valituksi enkä ole sen jälkeen ollut enää kiinnostunut seurakuntavaaleista.

Koska en koe sisäisesti enkä opillisesti luterilaista kirkkoa omakseni, niin on aika lailla turhaa olla muodollisesti jäsenenä yhteisössä, jossa on ulkopuolinen. Näin on kaikkein selvintä.

Suomessa ei ole mitään muutakaan seurakuntaa, johon voisin liittyä ja jossa voisin vaikuttaa aktiivisesti. Tiedän kuitenkin kuuluvani Kristuksen yleismaailmalliseen seurakuntaan, ja se riittää minulle tässä vaiheessa.

20.12.2017

Voimakas johtaja Suomelle

EVA:n viime kesäisen tutkimuksen mukaan 62 % suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee voimakkaan johtajan, joka voisi palauttaa järjestyksen ja hyvien arvojen kunnioituksen.

Olen samaa mieltä.

Kuka tämä johtaja voisi olla? Tai ehkä hän on joku, jota ei vielä suuremmin tunneta.

Ja mikä hänen asemansa olisi? Presidenttikö vai pääministeri? Vai kenties arkkipiispa?

Osa ihmisistä pelkää aina, että voimakas johtaja voisi johtaa diktatuuriin. Tämä on toki periaatteessa mahdollista, mutta ei mitenkään väistämätöntä. Maalla voi olla vahva johtaja ilman diktatuuria.

Tällainen voimakas kansanjohtaja pääsee valta-asemaan Suomessa, kun on sen oikea aika.

19.12.2017

UUSI SUUNTA SUOMELLE

PRESIDENTTIEHDOKAS, VTT PAAVO VÄYRYNEN PUHUU
 

keskiviikkona 20.12.

klo 10 Imatra valtuustosali, Virastokatu 2

klo 12 Lappeenranta valtuustosali, Villimiehenkatu 1

klo 15 Kotka valtuustosali, Kustaankatu 2

klo 17 Iitti Lähi-ABC Kausala, Hallitie 1

klo 19 Orimattila Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 17 
 

torstaina 21.12.

klo 16.30 Hyvinkää Tapainlinnan koulun auditorio, Torikatu 30

klo 18 Mäntsälän Seurojentalo, Huvitie 3
 

perjantaina 22.12.

klo 10 Jämsä Auvilan koulun auditorio, Auvilantie 81

klo 12 Orivesi valtuustosali, Keskustie 23

klo 14.30 Lempäälä Ehtookoton ruokailusali, Katepalintie 9

klo 16.30 Janakkala Pääkirjaston aula, Koulutie 2 A

klo 18 Riihimäki Uramon koulu, Kalevankatu 5-11 
 

torstaina 28.12.

klo 16 Kuusamo valtuustosali, Keskuskuja 6

klo 19 Ranua valtuustosali, Aapiskuja 6 B
 

perjantaina 29.12.

klo 16 Pello valtuustosali, Kunnantie 4

klo 18 Ylitornio valtuustosali, Alkkulanraitti 55
 

TERVETULOA!

18.12.2017

Jouko Piho:

Paavo Väyrynen – koleerinen tahtoihminen

Paavo Väyrynen kertoi vuosia sitten, että luettuaan O. Hallesbyn kirjan ”Ihmisluonteet Raamatun valossa” hän tunnisti olevansa koleerinen tahtoihminen.

Minulla on itselläni tuo samainen kirja, joten päätin tarkistaa siitä, mitä koleerisuuteen oikein liittyykään ja miten ne ominaisuudet sopivat presidentin tehtävän hoitamiseen.

Näin kirja kertoo: ”Tällä luonnetyypillä tahto on sielunelämän vallitsevin puoli. Kun sangviinikolla on nauttiva luonne ja melankolikolla kärsivä, niin koleerikon luonne on toimiva ja käytännöllinen.”

Sitten kirjassa luetellaan koleerikon seitsemän (sama numero kuin mikä Väyrysellä on presidentinvaaleissa) hyvää puolta:

1. Koleerikolla on tahdonvoimaa.

2. Koleerikolla on päättäväisyyttä ja tarmoa.

3. Koleerikko on käytännöllinen.

4. Koleerikko on teräväjärkinen.

5. Koleerikko on neuvokas ja rohkea.

6. Koleerikko ei anna vastoinkäymisten pelottaa tai masentaa.

7. Koleerikossa on aina jotain pirteää ja raikasta, jotain tervettä ja voimakasta. Hän on kunnon mies.

Täytyy kyllä todeta, että Paavo Väyrysessä on kaikki nuo 7 hyvää ominaisuutta, jotka ovat myös erittäin tarpeellisia presidentin tehtävän hoitamisessa.

Kuten kaikissa luonnetyypeissä myös koleerikossa voi olla omat heikkoutensa. Näin myös Väyrysen kohdalla, kun täydellistä ihmistä ei ole, mutta näen Paavo Väyrysen luonteen voimakkaat puolet paljon merkitsevämpinä ja sellaisina, että juuri ne ominaisuudet tekisivät hänestä parhaimman presidentin Suomelle.

17.12.2017

Jouko Piho:

Heidän ihanteensa murskattiin – Tyttären tarina Säde-kommuunasta Neuvosto-Karjalassa

Luin eilen ja tänään 19.4.2017 julkistetun kirjan ”Heidän ihanteensa murskattiin”, joka kertoo samasta aiheesta kuin 15.9.2017 ensi-iltansa saaneessa Ikitie-elokuvassa eli Neuvostoliiton Karjalaan muuttaneiden suomalaisten kommunistien kohtaloista.Kirjaa onkin käytetty elokuvan taustamateriaalina.

Kertojana on nykyään Viron Pärnussa asuva 97-vuotias kielitieteilijä Vieno Zlobina, joka muutti pienenä 6-vuotiaana tyttönä suomalaisten vanhempiensa Elis ja Emma Ahokkaan mukana Kanadasta Aunuksen Karjalaan, jonne perustettiin v. 1925 suomalainen ihanneyhteisö, Säde-kommuuna.

Vieno on tehnyt kirjan eteen työtä viidentoista vuoden ajan. Hän on kirjoittanut ylös tarkat muistonsa asioista ja täydentänyt niitä tutkimalla asioita eri lähteistä. Vieno halusi jakaa historiallisista tapahtumista omakohtaisen kuvauksen ja siten myös kunnioittaa vanhempiensa muistoa.

Vienon perhe ja muut Säteen kommunaarit kuuluivat siihen noin 6500 suomalaisen joukkoon, joka 1920-30 -lukujen aikana muutti Karjalan kuumeen iskettyä Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon rakentamaan sosialistista ja tasa-arvoista työläisten yhteiskuntaa.

Aluksi kaikki menikin hyvin. 113-sivuisen kirjan 88 ensimmäistä sivua kuvaavat huikeaa menestystarinaa, miten vaikeissa olosuhteissa pieni mutta uutteran sisukas joukko raivasi neljässä vuodessa soisen joutomaan viljelyskelpoiseksi, rakensi menestyvän kommuunan, missä vuosi vuodelta sadot lisääntyivät, karjanhoito kehittyi ja asuinolot paranivat.  Kolmen asuinrakennuksen lisäksi pystytettiin keittiörakennus, sauna, navetta, sikala, tallit, rehutorni, paja, saha, konevaja, autotalli, kellari, kasvis- ja perunavarasto, riihi, mylly ja meijeri. Menestyvästä maanviljelysyhteisöstä muodostui mallitila, jota ihailtiin ympäri Neuvostoliittoa.

Mutta lupaavan ja täynnä intoa olevan alun jälkeen muuttajat joutuivat kohtaamaan neuvostoyhteiskunnan terrorin, teloitukset, vankileirit ja karkotukset, koska epäluuloinen Josif Stalin alkoi vainoharhaisuudessaan nähdä mahdollisia vihollisia joka puolella. Ensiksi likvidoitiin kilpailevat kommunistit, sitten älymystö ja maanviljelijät, sen jälkeen porvarit ja uskovaiset ja lopulta vähemmistökansallisuuksien edustajat. Suomalaisiakin alettiin syyttää 1930-luvun puolivälissä nationalisteiksi ja vakoojiksi vain sen takia, että he olivat suomalaisia. Siinä ei vuosien ahkera työ sosialistisen valtion hyväksi painanut enää mitään.

Myös Vienon isä tuomittiin v. 1938 kuolemaan täysin valheellisten syytösten perusteella. Lopulta koko hyvin menestynyt yhteisö murskattiin ja rakennukset poltettiin maan tasalle.

Kaiken kaikkiaan Stalinin puhdistuksissa kuoli yli 20 miljoonaa ihmistä eli 11 prosenttia Neuvostoliiton väestöstä. Ei ihme, että tänä päivänä suuri osa venäläisistä Putinia myöten pitää Stalinia suurimpana venäläisenä. Eihän noin mittavaan joukkomurhaan nyt kuka tahansa kykene. Ei-venäläinen eli gruusialainen Stalin pystyi.

Kirja loppuu Vieno Zlobinan karuihin sanoihin: ”Ei voi olla ajattelematta kohtalon ivaa – mitään ei ole jäljellä menestyneestä kommuunasta. Pellot ovat muuttuneet pensaikoiksi, ja paikka muistuttaa samaa tiheikköä, jollainen se oli kommuunan jäsenten sinne tullessa. Vain muistot ovat jäljellä, jotkut kauniita, jotkut sydäntä särkeviä.”

Suosittelen kirjan lukemista kaikille lähihistoriasta ja kommunismin todellisuudesta kiinnostuneille.

16.12.2017

Jouko Piho:

Ei se ole realistista

Useimmat ihmiset hahmottavat maailman nykyhetken mukaan. Eli vain sellainen on mahdollista, mikä on realistista tällä hetkellä.

Maailmanmenossa on kuitenkin sellainenkin ulottuvuus kuin tulevaisuus. Historiassa on lukuisia esimerkkejä toteutuneista asioista, joita aikalaiset pitivät mahdottomina, koska se ei ollut realistista, mutta jotka tapahtuivat myöhemmin.

Otetaan esimerkeiksi vaikka Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen, joita hyvin monet pitivät mahdottomina asioina ikinä toteutua.

Raamatunhistoriasta tulee mieleeni kaksi hyvää esimerkkiä. 10 vakoojan mielestä israelilaisten ei ollut mitenkään mahdollista valloittaa Kanaaninmaata, koska siellä asui väkeviä kansoja ja jopa jättiläisiä. Vain Joosua ja Kaaleb olivat eri mieltä – ja he olivat oikeassa.

Myös nuoren Daavidin asettuminen jättiläismäistä Goljatia vastaan oli kaikkien mielestä täysin epärealistinen ja tuhoon tuomittu yritys, mutta toisin kävi – Daavid kukisti Goljatin Jumalan voimalla.

Kyllä realismiakin usein tarvitaan, en sitä kiellä, mutta varsin usein realismi on myös synonyymi pelolle ja visionäärisyyden puutteelle. Voidaan puhua myös uskon puutteesta, koska tulevaisuutta hahmotettaessa tarvitaan juuri uskoa, koska usko näkee sen, mitä ei vielä ole olemassa, mutta joka tulee.

Nyt väitetään, että Väyrysellä tai Huhtasaarella ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia voittaa Niinistöä. Täytyy taas kuitenkin muistaa, että se on vain tämän hetken tilanne. Kaikki voi muuttua lyhyessäkin ajassa.

Sanotaan myös, että ei ole realismia ajatella, että Suomi voisi saada Petsamon ja Karjalan takaisin. Aivan, ei tällä hetkellä. Mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla aivan toinen.

Olkaamme siis realisteja, mutta ei liian realisteja, jotka eivät kykene näkemään tämän hetken rajoitusten yli. Olkaamme sekä realisteja että visionäärejä.

15.12.2017

Jouko Piho:

Mistä Väyrynen saa virtansa?

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen otsikoi tämän päivän (15.12.2017) kolumninsa kysymyksellä ”Mistä Väyrynen saa virtansa?”.

Tekstissä tulee sama asia uudelleen esille niin, että nyt kysellään motiivia: ”Mikä Väyrystä sitten ajaa pyrkimään joka paikkaan, kerta toisensa jälkeen?”

Akkanen vastaa kysymykseensä yhdellä sanalla: ”Valta.” Sitten hän jatkaa: ”Yhtä avoimen vallanhimoista poliitikkoa Suomessa on nähty harvoin, jos koskaan.”

Olen asiasta ja Väyrysestä eri mieltä. Väyrynen ei ole vallanhimoinen. Olen tullut siihen tulokseen, että Väyrystä eteenpäin ajavana motiivina on vilpitön tahto vaikuttaa asioihin. Ja voidakseen saada muutoksia aikaan, on oltava valtaa, koska ilman valta-asemaa ei voi tehdä mitään.

Väyrynen pyrkii sen tähden saamaan valtaa, mutta ei vallan itsensä vuoksi, vaan sen vuoksi, että vasta vallan kautta voi toimia. Valta ei ole Väyryselle siis itseisarvo vaan välinearvo johonkin päämäärään pääsemiseksi.

Väyrysen kohdalla syytös vallanhimosta on siis väärä. Mitä hyötyä on hyvästäkään ohjelmasta, jos ei ole valtaa toteuttaa sitä? Ja mitä hyötyä on vallasta, jos ei ole hyvää ohjelmaa?

Väyrysellä on molemmat. Väyrysellä on hyvä ohjelma, mutta hän tarvitsee myös valtaa voidakseen päästä toteuttamaan näkemyksiään yhteiskunnan kehittämisestä.

Lopuksi Akkanen sanoo jotain hyvääkin Väyrysestä: ”Väyrysestä ollaan monta mieltä, mutta politiikan toimittajille hän on arvokas. Ilman Väyrystä kotimaan politiikka voisi ajoittain olla tylsää.”

12.12.2017

Jouko Piho:

Paavo Väyrysen vaalikampanjan avaustilaisuus

Olin mukana Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan avaustilaisuudessa tänään 12.12.2017 Helsingissä.

Katajanokalla sijaitsevan Hotelli Scandic Grand Marinan iso huone oli täynnä Paavon tukiryhmän jäseniä.

Karmean ajokelin takia myöhästyin tapahtumasta 20 minuuttia, mutta en menettänyt mitään, koska juuri kun astuin huoneeseen, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen alkoi puhua.

Tässä muutamia otteita Väyrysen puheesta: ”Kansallisvaltioita on vahvistettava. Globalisaatio on saatava hallintaan. Ylikansallisen yhdentymisen aika on ohi. Suomen on oltava tämän kehityksen kärjessä.”

Puheen jälkeen Paavo ja Vuokko Väyrynen kukitettiin, jonka jälkeen mahtavan työn tehnyt kampanjapäällikkö Seppo Hauta-aho puhui. Hauta-aho aloitti sanomalla: ”Me teimme sen!”

Sen jälkeen hän pyysi esille kaksi parasta korttien kerääjää, jotka olivat Jorma Grönlund (1300 korttia) ja Mikko Peltola (1000 korttia). Molemmat miehet sanoivat korttien keruun olleen helppoa, koska tuote oli niin hyvä. Alueellisesti eniten kortteja kertyi Etelä-Pohjanmaalta.

Hauta-aho totesi, että nyt on vasta karsintaraja ylitetty, joten tarvitaan vielä paljon työtä, kuten asiamiehiä eri puolille maata, jotta unelma voi lopullisesti toteutua.

Tapahtuman päätteeksi pianotaiteilija Sinikka Holma-Peets soitti Sibeliuksen Finlandian pianosovituksena. Ennen soittoaan pianisti muisteli, että hän esiintyi Väyrysen presidentinvaalikampanjan tilaisuudessa jo v. 1994.

Keskustelin hiukan Sinikan kanssa ja esille tulikin varsin mielenkiintoisia ja profeetallisia asioita.

Vaihdoin muutaman ajatuksen Väyrysen kanssa. Onnittelin Paavoa onnistuneesta korttikeräyksestä, toivotin menestystä ja siunausta tulevalle kampanjalle ja kiitin häntä todella hyvästä esiintymisestä eilen maanantaina Ilta-Sanomien järjestämässä vaalihaastattelussa.

Juttelin myös monien Väyrysen tukihenkilöiden kanssa, joita olivat kampanjapäällikkö Hauta-ahon lisäksi Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen, Paavo presidentiksi – valitsijayhdistyksen sihteeri Piia Kattelus, Vuokko Väyrynen, Raimo Hynynen, Martti Issakainen ja Kaisu Havana, joka sanoi minulle samaa mitä TV1:n 20.30 uutisissakin eli ”nyt on Paavon aika”.

12.12.2017

Kennedyn veljenpoika: ”Trump voi olla historian suurin presidentti.”

Presidentti John Kennedyn Demokraattiseen puolueeseen kuuluva veljenpoika, Robert F. Kennedy Jr. on ällistyttänyt USAn Demokraatteja, jotka ovat hyvin Trumpin vastaisia sanomalla CNN:n haastattelussa, että Trump voi olla historian suurin presidentti. Kennedyn lausuntoa on verrattu pommin pudottamiseen.

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=Gm-VCDSZtWk

11.12.2017

Jouko Piho:

”Pieni alpakkavale oli iso isku luottamukselle”

Lainasin otsikon tämän päivän (11.12.2017) Helsingin Sanomista, jossa toimittaja Minna Nalbantoglu kirjoittaa kolumnissaan hyvin avoimeen ja puhuttelevaan tyyliin taannoisesta alpakkagatesta, sellaiseen tapaan, että yleensä sitä näkee vain vaihtoehtomediassa, ei valtamediassa, joka normaalisti puolustelee vihervasemmiston tempauksia tai on niistä hiljaa.

Niinpä olin todella iloisesti yllättynyt siitä, että Hesari julkaisi Minnan tekstin. Tällaisista kirjoituksista nousee ainakin pieni toivon vire, että ehkä valtamedia ei sittenkään ole täysin puolueellinen valemedia, vaan sielläkin voi silloin tällöin näkyä rehellisyyden pilkahduksia.

Laitan seuraavaksi osuvimpia lainauksia Minnan kolumnista.

”Kun paljastui, että osalla alpakkatapahtuman järjestäjistä tavoitteena oli (päinvastoin kuin he olivat julkisuudessa vakuuttaneet) nimenomaan äärioikeistolaisten vastustus ja mediatilan vieminen heiltä, sydämeni särkyi.” Tähän väliin sanon omana kommenttinani, että Minnan muutoin hyvässä kirjoituksessa on taas tämä sama virhe äärioikeistolaisuudesta. Töölöntorilta Hietaniemen sankarihautausmaalle marssinut 612-kulkue ei ollut nimittäin äärioikeistolainen vaan tavallisten isänmaallisten ja kansallismielisten ihmisten sankarivainajia kunnioittava soihtukulkue.

Sitten Turkissa asunut ja työskennellyt Minna vertasi Turkkia ja Suomea ja huomasi niiden välillä valtavia eroja: ”Turkissa kukaan ei luota mihinkään: ei toisiin ihmisiin, ei valtion instituutioihin, ei mediaan. Suomessa taas on enimmäkseen syytä luottaa. Tämä luottamus tekee elämästä helppoa ja miellyttävää. Luottamus lisää politiikan vakautta. Suomen kaltainen korkea luottamus on maailmassa harvinaista. Siksi sitä pitää vaalia.”
 
Lopuksi Minna Nalbantoglu sanoo suoraan: ”Alpakkatapahtuman järjestäjät olisivat voineet vaalia sitä kertomalla avoimesti motiiveistaan. Tuskin se olisi edes merkittävästi vähentänyt kiinnostusta osallistua tapahtumaan.”

Olen samaa mieltä. Suomi on vanhastaan tunnettu rehellisten ihmisten vakaana maana. On inhottavaa, että jotkut katsovat asiakseen turmella kevytmielisesti ihmisten välisen luottamuksen omien päämääriensä takia. On hyvä muistaa Minnan loppusanat: ”Luottamuksen kasvattaminen on vaikeaa, mutta tuhoaminen käy käden käänteessä.”

Kiitos Minna Nalbantoglu ja kiitos Helsingin Sanomat tästä erinomaisesta kolumnista!

11.12.2017

Jouko Piho:

Josef Mengele – Elämä ja teot

Sain eilen luetuksi kirjan, jonka jälkeen oli hyvin paha olo. Kyseessä on Gerald Posnerin ja John Waren jo v. 1986 ilmestynyt, mutta vasta v. 2017 suomeksi ilmestynyt teos ”Josef Mengele – Elämä ja teot”, joka kuvaa ”Auschwitzin kuoleman enkelin”, SS-lääkärin ja rotuhygieenikon Josef Mengelen järkyttävän epäinhimillistä toimintaa Auschwitzin keskitysleirillä toukokuusta 1943 tammikuuhun 1945.

Nimitys ”kuoleman enkeli” tuli siitä, että Mengele oli asemalaiturilla junia vastassa ylpeänä ja selvin päin, sillä hän ei huumannut itseään alkoholilla tai morfiinilla kuten monet lääkärikollegansa, joille elämän ja kuoleman herrana toimiminen oli niin vastenmielistä, että he pystyivät julmaan työhönsä vain hyvin päihtyneinä. Mutta Mengele ei tarvinnut mitään puudutusta, kun hän päätti kädessään olevan ratsupiiskansa liikkeellä, kuka sai toistaiseksi elää, tehdä orjatyötä ja osallistua Mengelen ihmiskokeisiin ja kuka passitettiin liian heikkona suoraan kaasukammioon.

Mengelen päämääränä oli arjalaisen yli-ihmisrodun jalostaminen kohti täydellisyyttä ja sen lisääntymiskyvyn parantaminen. Kaksostutkimuksilla Mengele etsi keinoa tuottaa yhdellä raskaudella kaksi yli-ihmistä. Kaksosten lisäksi Mengele teki lukuisia raakoja ja kivuliaita kokeita lapsilla, vammaisilla ja kääpiöillä. Kun kokeet oli tehty, koekaniinit lähetettiin kaasutettaviksi ja sen jälkeen poltettaviksi.

Josef Mengelen elämä jakaantui kolmeen jaksoon: sotaa edeltävään valmistautumiseen tieteelliselle uralle, toimimiseen Auschwitzin keskitysleirin lääkärinä ja loppuelämän kestäneeseen pakoon Etelä-Amerikassa, ensin vuodesta 1949 Argentiinassa presidentti Juan Peronin suojeluksessa eläneissä natsipiireissä, joissa vaikutti myös kuuluisa hävittäjälentäjä Hans-Ulrich Rudel, joka auttoi paljon Mengeleä, sitten vuodesta 1959 diktaattori Alfred Stroessnerin johtamassa Paraguayssa, jossa hän sai maan kansalaisuuden, ja lopulta Brasiliassa syrjäisellä maatilalla lähellä Sao Pauloa.

Mengelen välttyminen paljastumiselta onnistui hänen varovaisuutensa ja tarvittaessa vaatimattoman elämäntapansa ansiosta, mutta myös siksi, että hän sai osakseen monien henkilöiden avokätistä tukea ja suojelua sukua, poliisia ja aina ylimpiä poliittisia päättäjiä myöten.

Asiaa auttoi myös se, että 1960-luvulla Israelin poliittiset päättäjät ja Mossadin tiedustelujohto alkoivat pitää Nasserin johtaman Egyptin ohjus- ja ydinaseuhan neutralisointia tärkeämpänä kuin sodanaikaisen natsirikollisen kiinnisaamista, koska raha- ja voimavarat olivat rajalliset. Niinpä kului varsin monia vuosia, että Israel ei etsinyt aktiivisesti Mengeleä.

Sen sijaan monet yksityishenkilöt jahtasivat innokkaasti Mengeleä, tunnetuimpana Simon Wiesenthal, joka päästi Mengeleä etsiessään useita kertoja julkisuuteen tietoja, joiden mukaan hän ja hänen miehensä olivat juuri löytämäisillään Mengelen. Kirja esittääkin epäilyn, että Wiesenthal liioitteli ja vääristeli tahallaan tietoja, jotta hän saisi jatkuvasti tukea ja rahaa työlleen ja perustamalleen Wiesenthal-instituutille.

Mengelen paossa viettämät vuosikymmenet olivat ankeita, koska hän pelkäsi jatkuvasti kiinnijäämistä ja joutui tulemaan toimeen sangen vähäisin varoin. Mengele oli toisaalta halutessaan hurmaava, mutta usein myös hyvin itsekäs, määräilevä ja tyytymätön kaikkeen. Lisäksi katkera ja yksinäinen Mengele rypi itsesäälissä, valitti monia sairauksiaan ja pohti usein itsemurhan tekemistä.

Josef Mengele ei katunut koskaan mitään eikä myöntänyt, että hän olisi tehnyt mitään väärää. Mengele saattoi sanoa, että hänhän auttoi sairaita ihmisiä Auschwitzissa, mikä oli joskus tottakin, kuten se, että hän auttoi erään kerran joukkoa juutalaisia lapsia parantumaan vaikeasta suusairaudesta, mutta Mengele jätti kertomatta sen, että parantumisen jälkeen Mengele passitti kaikki parantuneet lapset krematorioon. Toisen kerran Mengele auttoi antautuneesti ja taidokkaasti synnytysvaikeuksissa olevaa äitiä, mutta kun lapsi oli saatu turvallisesti maailmaan, Mengele käski sekä äidin että vastasyntyneen lapsen kaasukammioon. Olenkin sitä mieltä, että suora valehtelu on paha asia, mutta valehteleminen siten, että kertoo osatotuuden, on vielä pahempaa.

Mikään julmuus ei kuitenkaan vaivannut Mengeleä, joka oli omaksunut täydellisesti natsien rotuteoriat saksalaisten ylemmyydestä ja velvollisuudesta hävittää alempirotuiset ihmiset, ennen kaikkea juutalaiset, pois maailmasta.

Mengelen koko elämän kestänyt pakoilu päättyi v. 1979 Brasiliassa, kun hänet oli kutsuttu rantalomalle Bertiogan beachille, joka on 40 km Sao Paulosta kaakkoon, mutta kesken uintiretkeä Mengele sai kuolemaan johtaneen aivoinfarktin. Noin 40 ihmistä tiesi hänen kuolleen, mutta kaikki päättivät salata asian. Niinpä uutinen Mengelen kuolemasta tuli julkisuuteen vasta kuuden vuoden kuluttua v. 1986 sen jälkeen kun USA, Israel ja Länsi-Saksa päättivät vihdoin yhdistää voimansa ja selvittää viimeinkin maailman etsityimmän natsirikollisen salaisuuden, mitkä ponnistukset tuottivat sitten lopulta tulosta.

Näin Mengeleä ei koskaan saatu eläessään kiinni eikä oikeuden eteen toisin kuin Argentiinassa v. 1960 napattu ja Israelissa v. 1962 kuolemaan tuomittu toinen tunnettu natsirikollinen Adolf Eichmann, josta kirjassa kerrotaan myös aika paljon. Eichmannkin puolustautui sanomalla totelleensa vain käskyjä, mutta SS-upseeri Willem Sassenin ennen kidnappausta tekemässä nauhoituksessa Eichmann paljastaa kuitenkin Sasseniakin säväyttäneen totuuden, kun hän sanoi olevansa äärettömän ylpeä siitä, mitä hän oli tehnyt. Seuraavassa esimerkki siitä, mitä Eichmann sanoo nauhalla: ”Minun on sanottava, etten kadu mitään. Olisi liian aikaista teeskennellä, että olen äkkiä kääntynyt Saulista Paavaliksi. Ei, minun on todellakin sanottava, että jos olisimme tappaneet kaikki 10 miljoonaa juutalaista, jotka Himmlerin tilastomies tri Richard Korherr oli listannut vuonna 1933, voisin sanoa: ’Hyvä, olemme tuhonneet vihollisen.’”

Kirjan luettuani mietin, kumpi siinä oli pahempaa, kuvatut kauheat julmuudet vai se hirmuinen valheiden verkko, jolla Mengele itse ja hänen suojelijansa, myös Saksassa olevat sukulaiset, peittelivät ja kaunistelivat hänen toimintaansa. Esim. Saksan Baijerissa asuvat sukulaiset tiesivät koko ajan Mengelen olinpaikan ja olivat häneen kirjeyhteydessä, mutta eivät halunneet paljastaa asiaa verisukulaisuuden takia ja sen takia, että he pelkäsivät Mengele-nimisiä maatalouskoneita valmistavan liiketoimintansa kärsivän. Lisäksi sukulaiset eivät uskoneet Mengeleen kohdistuneita syytöksiä. Tulin siihen tulokseen, että minua masensi eniten esille tullut erittäin laajalle levinnyt järjestelmällinen valehtelu ja haluttomuus uskoa mitään pahaa tapahtuneen.

Siitä huolimatta että kirja on edellä mainituista syistä monesti raskasta luettavaa, suosittelen teoksen lukemista kaikille historiasta ja pahuuden psykologiasta kiinnostuneille. Josef Mengele oli todellakin pahuuden ruumiillistuma, maaninen narsisti, joka käänsi totuuden ja moraalin päälaelleen. Pahinta on se, että hän ei itse nähnyt sitä ollenkaan, ja toiseksi pahinta se, että oli ja on edelleen monia ihmisiä, jotka eivät myöskään näe Mengelen toiminnassa mitään rikollista.

10.12.2017

Jouko Piho:

Jumalan globaali hallinto

Jumalan globaali hallinto lähestyy. Sen nimi on Jumalan valtakunta ja sen johdossa on Jeesus Kristus.

Ennen kuin oikea Jumalan valtakunta pääsee valtaan maan päällä, maailma tulee näkemään ja kokemaan petoksellisen feikkivaltakunnan, jonka väitetään olevan Jumalan rauhan valtakunta, mutta joka ei sitä ole, vaan Saatanan näennäisen rauhan ja lopulta sodan valtakunta, jonka johdossa on Messiaaksi ja Kristukseksi väitetty johtaja, joka ei sitä ole, vaan kyseessä on valehteleva Peto eli Antikristus.

Kun tämä väärä globaali valtakunta pääsee valtaan, Suomen on syytä pysyä tuon pahuuden imperiumin ulkopuolella.

Suomen tämän hetken globalismia ihailevat poliittiset johtajat ovat viemässä Suomea suoraan suden suuhun. Siksi poliittiset johtajat on vaihdettava. Alkakoot vaihtoviikot presidentinvaaleista, joissa globalistisen Sauli Niinistön tilalle tulisi valita antiglobalistinen ja isänmaallinen Paavo Väyrynen tai Laura Huhtasaari.

10.12.2017

Erään vapaamuurarin todistus

Sain tänään sähköpostissa viestin, jossa oli seuraava pätkä vapaamuurareista.

”Olen jo yli neljännesvuosisata sitten kuunnellut c- kasetilta erään suomalaisen vapaamuurarin (jonka ääni oli muutettu) selvitystä, mitä näissä herrakerhoissa tapahtuu.

Se on aika uskomatonta. Suomessa tosin vihitään ainoastaan alimpiin asteisiin. Tuolloin oli tiedossa, että neljänteen asteeseen ainoastaan saa täällä vihkimyksen. Piti lähteä ulkomaille, jos halusi/sai korkeamman asteen vihkimyksen.

Tuo mies kertoi hämmästyneensä huomatessaan, mitä julkisuuden korkea-arvoisia vallankäyttäjiä istui etupenkissä vihkimysseremonioissa. Nimiä hän ei tietenkään kertonut.

Vihkimyskandit sitoutuvat olemaan vaiti ja vastavuoroisesti nämä valitut kandidaatit vannovat valan ja pääsevät tämän veljeyden ja avunannon nauttijoiksi.

Tuomaristossa on paljon vapaamuurareita. Käsittääkseni esim. ulkomailla toteutetut vihkimykset pystytään peittämään. On turha kuvitella, että "Hymy"- lehden vapaamuurarilistat ovat täydellisiä.”

9.12.2017

Jouko Piho:

Taistelu Suomesta

Suomessa soditaan ja Suomesta taistellaan.

Sotaa ei käydä sotilaallisin asein, mutta ideologisella tasolla on valtava yhteenotto meneillään.

Taistelun panoksena on Suomen sielu: mitä ja ketä Suomessa arvostetaan ja kunnioitetaan.

Mitkä arvot voittavat? Mikä arvopohja kestää?

Vaikka monet eivät tätä ymmärrä, niin taistelu Suomesta käydään ensi sijassa henkivalloissa Jumalan ja Saatanan välillä. Kyse on siitä, kumpi saa hallita Suomea, Jumala vai Saatana, Kristus vai Antikristus.

Jo pitkään on kehitys Suomessa mennyt Saatanan tahtomaan suuntaan, kun Jumalan lakeja on muutettu yksi toisensa jälkeen. Tällä hetkellä olemme kuin hullujen huoneessa, jossa mikään ennen voimassa ollut ei enää päde, kun epänormaalista on tehty normaalia ja pahasta on tehty hyvää.

Tämä on Raamatun ennustamaa lopunaikaa, jolloin pimeys laskeutuu maan päälle ja jumalattomuus lisääntyy. Samalla Jumala on ilmoittanut Sanansa ja profeettojensa kautta, että hän haluaa omiensa olevan suolana ja valona tämän pahan maailmanajan keskellä.

Taistelu on äärimmäisen kovaa, koska Jumalan vihollisella on paljon kannattajia Suomessa. Tällä hetkellä Jumalan tahtoa vastustavat voimat ovat niskan päällä ja vallankahvassa niin politiikassa, mediassa, oikeuslaitoksessa kuin kirkossakin.

Mutta suuri muutos on tulossa. Jumalaan luottavat voimat pääsevät lopulta voitolle Korkeimman avulla.

Suomessa on myös pyrkimyksiä saada aikaan muutosta nykymenoon ilman Jumalaa eli ennemmin vain ihmisvoimin ja ihmisten yrityksin. Mutta ne pyrkimykset eivät tule onnistumaan, koska nyt kyse on hengellisestä sodasta, jossa tarvitaan hengellisiä aseita. Silloin eivät puolueet ja mielenosoitukset riitä.

Mutta uskon, että kun tällä hetkellä uskosta osattomat isänmaalliset arvokonservatiivit näkevät Jumalan mahtavan toiminnan Suomessa, hekin haluavat uskoa ja alkaa rakentaa Suomea yhdessä uskovien kanssa Jumalaa kunnioittaen ja häneltä apua ja johdatusta pyytäen.

Silloin suomalaisista tulee varsinaisesti kristitty kansa.

Kunnia Korkeimmalle, Suomen Kuninkaalle!

7.12.2017

Venäjän hajoamisen jälkeinen kartta

Tässä on kartta, joka kuvaa tulevan Venäjän hajoamisen seurauksia v. 2020. Uskon, että Suomen osalta tulee käymään juuri noin eli Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa liitetään Suomeen, kuten viime sodissa menetetty Karjala.

Myös Inkerinmaa liittyy vapaaehtoisesti osaksi Suomea. Näin tekee myös Viro, vaikka sitä ei ole tähän karttaan merkitty osana Suomea. Kyse on valtioliitosta, jossa Viro ja Inkeri säilyvät itsenäisinä tai autonomisina maina.

Kartan skenaarion mukaan Ahvenanmaa ei kuulu enää Suomeen, mikä on ainoastaan hyvä asia. Petsamo kuuluu kartassa Norjalle, mutta uskon, että Petsamo tulee jälleen olemaan osa Suomea.

Kun kaikki tämä tapahtuu, voidaan oikeutetusti puhua Suur-Suomesta, joka vihdoinkin toteutuu monien historian aikana koettujen pettymysten jälkeen.

Lähde: https://www.facebook.com/groups/Ingria.Inkeri.Ingeri.Ingermanland.Ingriya/

7.12.2017

Jouko Piho:

Kahden valtion ratkaisu – myös Suomi jaetaan kahtia

Pääministeri Sipilä sanoi tänään eduskunnassa, että Suomi seuraa EU:n linjaa eli kannattaa kahden valtion ratkaisua Lähi-idän kestokriisialueella.

Sipilä ei näköjään tunne Raamatun ilmoitusta, että koko Israelin maa on annettu ikuiseksi perintömaaksi israelilaisille. Kun näin on, Jumalan juutalaisille lupaamaa maata eivät ihmiset saa jakaa muille. Sellaisesta maan jakamisesta vieraille seuraa vain kirousta.

Suomen tuleva vanhurskas hallitus tulee suhtautumaan asiaan Raamatun ilmoituksen mukaan. Silloinen Suomen hallitus tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirtää Suomen suurlähetystön sen mukaisesti Tel Avivista Jerusalemiin. Silloin Suomi tulee saamaan suuren siunauksen.

Ennen kuin tämä tapahtuu, Suomi saa kokea sen saman, mitä se on haluamassa Israelille: Suomi jaetaan vinosti halki ja itäinen ja pohjoinen osa jää vieraan miehittäjän haltuun.

7.12.2017

Jouko Piho:

Itsenäisyyspäivän marsseista

Itsenäisyyspäivänä oli useita kulkueita ja mielenosoituksia, joista kolme sai mediassa huomiota, nimittäin anarkistien ja vihervasemmistolaisten Helsinki ilman natseja -kulkue, uusnatsien Kohti vapautta –marssi ja puolueista riippumattoman 612-yhdistyksen soihtukulkue Töölöntorilta Hietaniemen sankarihautausmaalle.

Näistä kolmesta kaksi ensiksi mainittua sai eniten huomiota, vaikka 612-kulkueessa oli eniten ihmisiä. Tuli mieleen, että kaikkein asiallisimman ja merkittävimmän 612-kulkueen tiedotusboikotointi ei varmaankaan ollut sattumaa vaan tietoista valeuutisointia. Valtamedia haukkuu vaihtoehtomedioita valemediaksi, mutta yhä uudestaan on nähtävissä, että valtamedian oma uutisointi on erittäin valikoivaa ja tarkoitushakuista ilman pyrkimystäkään puolueettomaan tiedotukseen. Valtamedia on sen tähden vaikutuksensa takia Suomen pahin valemedia.

Panin myös merkille, että 612-kulkueesta käytettiin vääriä nimityksiä ”äärioikeistolainen” ja ”laitaoikeistolainen”, vaikka kyseessä on tavallisten ihmisten kunnianosoitus sankarivainajille. Parempi nimitys olisikin ”isänmaallinen soihtukulkue”.

Se että kulkue oli avoin kaikille, myös muutamille uusnatseille, ei tee kulkueesta äärioikeistolaista.

On kuitenkin käynyt ilmi, että vaikka oli pyydetty, että 612-marssilla ei saa olla mitään tunnuksia, niin joillakin mukana olleilla uusnatseilla oli kuitenkin päällään tunnuksellisia vaatteita. Tämän takia olen sitä mieltä, että on parempi, että yhteisiin sääntöihin sopeutumattomia uusnatseja eli Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kannattajia ei oteta ensi vuonna mukaan maltillisten isänmaallisten ihmisten marssille. Heillähän on joka tapauksessa Helsingissä jo oma marssinsa. Pidän epäviisaana sitä, että sinällään hyvän avoimuusperiaatteen takia vastustajat pääsevät syyttämään 612-kulkuetta äärioikeistolaiseksi. Jos uusnatseja ei olisi mukana, tällainen syyttely olisi vaikeampaa.

7.12.2017

Suomen on tunnustettava Jerusalem Israelin pääkaupungiksi

Presidentti Donald Trump piti eilen, 6.12.2017, puheen, jossa hän tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Suomen tulee toimia samoin. Suomen tulee tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Suomen tulee myös siirtää suurlähetystö pois Tel Avivista Jerusalemiin, joka on muutoinkin Israelin hallinnollinen keskus.

Tiedän, että EU-Suomi ei tule näin tekemään, mutta tulevaisuuden EU:sta eronnut itsenäinen Suomi toimii näin.

Venäjän hajoamisen jälkeinen kartta. Liittyy 7.12.2017 julkaistuun kirjoitukseen.
Josef Mengele - Elämä ja teot -kirjan kansikuva, joka liittyy 11.12.2017 julkaistuun Jouko Pihon tekemään kirja-arvioon.
Minna Nalbantoglu. Kuva liittyy 11.12.2017 julkaistuun kirjoitukseen.
Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan avaustilaisuus. Kuva liittyy 12.12.2017 julkaistuun kirjoitukseen.
Heidän ihanteensa murskattiin – Tyttären tarina Säde-kommuunasta Neuvosto-Karjalassa -kirjan kansi. Kuva liittyy 17.12.2017 julkaistuun Jouko Pihon kirja-arvioon.
Isoviha. Kuva liittyy 27.12.2017 julkaistuun kirjoitukseen.
Kuva liittyy 29.12.2017 julkaistuun kirjoitukseen.
Kiistelty taideteos joulunaikana Loviisan kirkossa. Kuva liittyy 31.12.2017 julkaistuun kirjoitukseen.
Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen 4.1.2018 Kouvolassa. Kuva liittyy 4.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Jouko Piho Paavo Väyrysen Yle-tentissä 8.1.2018. Kuva liittyy 8.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Jouko Piho laittamassa Paavo Väyrysen julistetauluja telineeseen Loviisassa 10.1.2018.
Jouko Piho kiinnittää Paavo Väyrysen julistetta kampanjapäällikkö Seppo Hauta-ahon myhäillessä vieressä. Kuva liittyy 17.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen Loviisan Kappelissa. Kuva liittyy 20.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Jouko Piho Paavo Väyrysen vaalimökillä Helsingin Narinkkatorilla. Kuva liittyy 26.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Kansalaispuolueen Helsingin ja Uudenmaan osastojen perustamiskokouksen osanottajia 14.1.2018.
Paavo Väyrysen vaalivalvojaisissa 28.1.2018 Scandic Grand Marinassa Helsingin Katajanokalla. Kuva liittyy 28.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Paavo Väyrysen revitty vaalimainos Tuusulassa. Kuva liittyy 30.1.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
George Orwell. Kuva liittyy 4.2.2018 julkaistuun kirjoitukseen.
Islam - yhdestoista vitsaus -kirjan kansikuva, joka liittyy 6.2.2018 julkaistuun kirjaselostukseen.
Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Hege Storhaug, kirjan "Islam - yhdestoista vitsaus" tekijä. Kuva liittyy 6.2.2018 julkaistuun kirjoitukseen.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

tyyne | Vastaa 07.02.2018 02.00

Paavo tarvitsee tukemme. Hyvä Piho olet oikealla asialla

Anne Kilpeläinen | Vastaa 06.02.2018 15.33

Tärkeää että ei kiellä Jeesusta, koska maailmaa kohtaa ahdinko ja raamatun mukaan se on että kädet raukeavat kun ihmiset pelkäävät,mutta Jeesuksen omat suojassa

Seppo kotikunnastasi | Vastaa 05.02.2018 01.20

Sakarin kommentit tosihyviä!

Sakari Sormunen 06.02.2018 04.15

Kiitos Seppo kannustuksesta.

Mikki 05.02.2018 15.19

Amen!

Salme Juvonen | Vastaa 27.12.2017 09.44

Kaikki, mitä kirjoitit on totisinta totta.Suomessa viher-vasemmisto, feministit ja niistä koostuva Seta ovat tuoneet tuhoa kansamme keskuuteen.

Isäinmaan ystävä 06.02.2018 16.22

Kirkon ei pitäisi edes antaa yhtään viher-vasemmistolle, feministeille tai setalle tukea yhtään. Kirkon pitäisi pysyä raamatun sanassa ehdoitta.

Sakari Sormunen 06.02.2018 04.20

Näin juuri Salme. Ja setan hommat menestyvät vieläpä arkkipiispan ja useiden muiden piispojen ja leipäpappien tuella.

tyyne harjula | Vastaa 22.12.2017 01.03

Näin tänään ilmestyksen Valkopukuinen joukko Jeesus ja enkeli sekä pauunan ääänen . Olinbhyvin siunattu siinä hetkessä. Samoin näin muutama päivä sitten

tyyne harjula | Vastaa 22.12.2017 00.57

Väyrynen on Herran valinta. Ilmestyksessä näinv vaaan ja niinistön ja haaviston sen molemmilla puolilla toinen toisella puolen punnittu ja köykäiseksi havaittu

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

14.12 | 13:34

Raamatussa Sef.3:9-20 kerrotaan Jumalan valinnasta ja Jerusalemista.Jumala valitsee nöyrät,köyhät jotka turvaavat Herran nimeen,he saavat asua pyhällä vuorella.

...
14.12 | 10:46

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jerusalemin_kolmas_temppeli

...
13.12 | 12:40

Eilen Uusi Suomi poisti Laura Huhtasaaren kirjoitusoikeuden. Meneillään on täysi vaino.

...
13.12 | 12:38

FT, VTT Jukka Hankamäki sanoi osuvasti että sananvapaus on yksilön vapausoikeus, ei valtion taikka median rajoitusoikeus. Uusi Suomi poisti hänet heti (!).

...
Tykkäät tästä sivusta