25.10.2015
Jouko Pihon Israel-raportti 64
Jerusalemin matkani seuraava kohde oli juutalaiskorttelissa sijaitseva Hurvan synagoga, joka on kokenut varsin kovia kohtaloita historian saatossa.
Kuuluisa
rabbi Moses Ben Nahman perusti alueelle v. 1267 ensimmäisen synagogan, jonka viereen joukko itäeurooppalaisia juutalaisia rakensi rabbi Jehuda He-Hasidin johdolla oman synagogansa 1700-luvulla.
Rabbi kuitenkin kuoli pian ja synagoga
pääsi varojen puutteessa rappeutumaan. Synagoga sai sen takia nimen Hurva eli raunio. Lopulta kyllästyneet velkojat polttivat synagogan v. 1721.
Yli sadan vuoden jälkeen liettualaisen Vilnan Gaonin seuraajat saivat turkkilaisilta
luvan rakentaa synagogan uudelleen v. 1864.
Vuonna 1948 synagoga koki taas kovia, kun jordanialaisjoukot tuhosivat Itsenäisyyssodan aikana koko juutalaiskorttelin ja räjäyttivät Hurvan synagogan asukkaiden paetessa Länsi-Jerusalemiin.
Tälle tuhoalueelle Israelin armeijan sotilaat saapuivat Kuuden päivän sodan aikana v. 1967. Suurin osa juutalaiskorttelista piti rakentaa uudelleen.
Mutta mitä tehdä synagogan raunioille?
Vuonna 1977
pystytettiin yksi synagogan kupolin kaarista uudelleen ikään kuin uuden alun symboliksi.
Ajatus koko synagogan henkiin herättämisestä jäi kuitenkin elämään. Vuonna 2000 jerusalemilaiselle arkkitehdille
Nahum Meltzerille annettiin tehtäväksi uuden synagogan suunnitteleminen.
Projekti onnistui. Rappiolle päässyt, tuhopoltettu ja räjäytetty Hurvan synagoga nousi kuolleista ja vihittiin käyttöön v. 2010.
Hurvan synagogan vaiheet kuvaavat hyvin juutalaiskansan kärsimysten tietä, mutta samalla lujaa uskoa tulevaisuuteen.
Hurvan synagogaan liittyy myös 1700-luvulla tullut Vilnan Gaonin profetia, jonka mukaan kun synagoga rakennetaan
kolmannen kerran, niin Kolmannen temppelin rakentaminen alkaa.
Uskon, että se aika on lähellä.
Kuvassa Hurvan synagoga Jerusalemissa.