Kun odotin eilen lauantain aamupäivällä kyytiä Peniel-seurakunnan kokoukseen, minun luokseni tuli kulkukoira, joka halusi selvästi
tehdä tuttavuutta.
No, mikäs siinä. Aloin jutella koiran kanssa, vähän krapsutinkin sitä, vaikka niin ei kai olisi viisasta tehdä, mutta minä en olekaan aina viisas.
Sanoin koiralle: ”Sinä
taidat olla aika yksinäinen eikä sinulla ole kotia. Ymmärrän sinua, koska olen vähän samassa tilanteessa, että minulla ei ole hengellistä eikä poliittista kotia.”
Onnettoman näköinen,
vasemmasta silmästään sokea koira tuli aina vain lähemmäksi ja heittäytyi lopulta vasemman jalan kenkäni päälle ja jäi siihen. Otin tilanteesta kuvan. Ilmeisesti koira ajatteli onnessaan, että se oli vihdoinkin
löytänyt isännän, joka pitäisi siitä huolta.
Vaikka koira säälitti minua suuresti, minulla ei valitettavasti ollut mahdollisuutta auttaa sitä, ja niin koira jäi jolkottamaan tähän kylmään
maailmaan yksinäisenä ja hylättynä.
Ajattelin sitten, että ehkä koiraparan elämää edes hiukan lämmitti tuntemattoman ihmisen ystävällinen suhtautuminen ja päähän taputtaminen.
Oli se varmaan ainakin koiran eilisen päivän kohokohta.
Israelissa on vuosien mittaan yritetty löytää ratkaisua kulkukoirien ongelmaan, mutta mitään todella hyvää keinoa ei ole löydetty. Toivon
Israel-ystävänä, että asiasta vastaavat viranomaiset keksivät ulospääsyn tästä tilanteesta.
On yksittäisiä järjestöjä, jotka auttavat parhaansa mukaan kulkukoiria. Yksi sellainen
järjestö on Let the Animal Live Israel, jonka nettiosoite on http://www.letlive.org.il/…/the-terrible-situation-of-hund…/
.
Raamatun mukaan Jumala auttaa paitsi ihmisiä niin myös eläimiä, kuten Ps. 36:7 sanoo: ”Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.”
Myös eläimet voivat janota apua Jumalalta,
Luojaltaan, kuten Joel 1:20 sanoo: ”Myös villieläimet janoavat apua sinulta.”
Jumala voi auttaa eläimiä suoraan, mutta myös ihmisten kautta.
Kuvassa Tiberiaan kulkukoira jalkojeni juuressa.