Israel 16

Jouko Piho keskellä Jerusalemin Vanhaakaupunkia.

26.5.2018

Israel-raportti 89

Yhteenveto

Kaikella on aikansa.

Niinpä tämä kolmaskin pitkä Israel-matkani on nyt päättynyt, kun tulin tänään klo 5:30 Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa vaimoni Ritva odotti minua.

Lähdin eilen illalla Pisgat Ze’evistä sherut-yhteistaksilla kohti Ben Gurionin lentokenttää. Kotimatkani Finnairin sinivalkoisilla siivillä meni hyvin.

Täytyy sanoa, että tämä Israel-matkani oli erittäin onnistunut. Sain käydä monissa paikoissa ja tavata useita ihmisiä, joista oli mukava kirjoittaa raportteja.

Olen myös kiitollinen Jumalalle siitä, että kaikki meni hyvin ja turvallisesti eikä suurempia ongelmia ollut ollenkaan.

Koin taas monesti merkillistä Jumalan johdatusta, kuten edellistenkin matkojen yhteydessä.

Olen myös kiitollinen Jumalalle siitä, että sain olla Israelissa, kun täällä juhlittiin valtion 70-vuotista itsenäisyyttä ja Amerikan suurlähetystön siirtoa Jerusalemiin, Israelin pääkaupunkiin.

Alan nyt koostaa näitä 89 Israel-raporttia kirjan muotoon, joka ilmestyy tulevan kesän aikana.

Sen huomasin, että vieläkään en ole saanut kirjoitettua kaikista mielenkiintoisista asioista Israelissa, vaikka olen tehnyt jo kaksi Israel-kirjaa ja nyt on siis tulossa kolmas. Niinpä olen päättänyt, että jos elän ja Herra suo, niin tulen seuraavan kerran Israeliin tämän vuoden joulukuussa tehdäkseni neljännen Israel-kirjan.

Kuvassa Jouko Piho keskellä Jerusalemin Vanhaakaupunkia.

Masadan vuori.

25.5.2018

Israel-raportti 88

Masada

Viimeinen Kuolleenmeren retken kohteemme oli Masada (linnoitus).

Masada-vuorelle on mahdollista joko kävellä vuoren rinnettä pitkin kulkevaa kapeaa kiemurtelevaa ”käärmeen polkua” tai vaihtoehtoisesti valita köysiratavaunu. Kävellen matka kestää vajaan tunnin ja köysiradalla kolme minuuttia.

Kävin ylhäällä vuorella köysiratakyydillä v. 1981, joten en mennyt ajan säästämiseksi sinne tällä kertaa, vaan tyydyin ottamaan kuvia tästä erikoisen muotoisesta vuoresta, jonka jyrkät rinteet kohoavat yli 400 m korkeuteen, mutta joka on ylhäältä tasaisen laakea, kuin pöytä.

Ylhäältä on komeat näköalat Kuolleellemerelle ja Juudean autiomaahan. Vuoren laella olevat rauniot ovat pääasiassa kuningas Herodeksen aikaisia, mutta joitakin myöhemmänkin ajan jäänteitä on. Herodeshan on suuri rakennuttaja, joten Masadassakin oli temppeli, kylpylä ja kaksi kaunista palatsia vuoren huipulla. Lisäksi huipulla oli toisen temppelin aikainen synagoga.

Masada tunnetaan kuitenkin parhaiten traagisesta kohtalostaan, kun juutalaiset seloottikapinalliset vetäytyivät johtajansa Eleasar Ben Jairin kanssa v. 68 jKr. vahvasti linnoitetulle vuorelle. Jerusalemin hävityksen jälkeen v. 70 jKr. he pitivät puoliaan lähes kahden vuoden ajan 10 000 roomalaissotilasta vastaan.

Pitkän piirityksen jälkeen roomalaiset lopulta valtasivat linnoituksen v. 72 jKr. rakennettuaan valtavan rampin vuoren länsipuolelle, mutta ylhäällä ei ollut enää ketään elossa. Sotilaat perheineen olivat tehneet itsemurhan. Kapinalliset olivat ajatelleet, että kuolema vapaana juutalaisena on parempi vaihtoehto kuin viettää loppuelämänsä toisen orjana. Arvalla oli valittu 10 miestä, jotka surmasivat toiset. He arpoivat taas keskuudestaan yhden, joka surmasi yhdeksän muuta ja lopuksi itsensä. Näin historioitsija Josefuksen mukaan 960 seloottia, naiset ja lapset mukaan lukien, sai surmansa keskellä yötä. Henkiin jäi vain luolaan piiloutuneet kaksi naista ja viisi lasta. Mainittu ramppi ja roomalaisen sotilasleirin jäännökset ovat nähtävissä edelleenkin.

Sen jälkeen Masada painui pitkäksi aikaa unohduksiin. Vuorelle vuonna 1942 kiivenneet tutkimusmatkailija Samuel W. Wolcott ja brittimaalari W. Tipping toivat Masadan jälleen ihmisten tietoisuuteen.

Masadasta on meidän päivinämme tullut juutalaisten itsenäisyyden ja puolustustahdon vahva symboli ja sankaruuden pyhättö. Israelin armeijan panssarialokkaat vannovat vuoren laella valan, jossa on osana lause: ”Ei koskaan enää Masadaa!”

Nykyään vuori on kunnostettu vastaamaan historiallista tilaansa ja on yksi Israelin suosituimmista matkailukohteista. Masada on kuulunut myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuodesta 2001 lähtien.

Kuvassa Masadan vuori.

Jouko Piho kellumassa Kuolleessameressä.

24.5.2018

Israel-raportti 87

Kuollutmeri

Kuolleenmeren seudun retkemme seuraava kohde olikin sitten itse merkillinen Kuollutmeri (myös Suolameri ja Lootin meri), jossa piti tietysti käydä kellumassa, vaikka olen sitä tehnyt toki jo aikaisemmillakin matkoillani pari kertaa.

Kellumismahdollisuus johtuu järven (Kuollutmeri on nimestä huolimatta järvi) korkeasta suolapitoisuudesta, joka voi olla jopa 33 %. Tämä johtuu jokien kuljettamasta eroosion irrottamasta aineksesta, jossa on myös suola-aineita.Suolalla uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia, jonka vuoksi Kuollutmeri on hyvin suosittu matkailukohde.

Tämän lisäksi Kuolleenmeren suola sisältää 21 erilaista mineraalia, joista tärkeimpiä ovat magnesium, kalsium, kalium, natrium, bromi ja sinkki, jotka tekevät hyvää iholle, rentouttavat ja tehostavat verenkiertoa. Kuolleellemerelle matkustetaankin saamaan apua esimerkiksi psoriasikseen sekä reumaoireisiin.

Kuolleenmeren suoloja, mineraaleja ja mutaa hyödynnetään myös kosmetiikassa. Niistä valmistetaan muun muassa hiustenhoitotuotteita, kosteusvoiteita, saippuoita ja ihonpuhdistustuotteita. Suola ja muta puhdistavat ihoa ja auttavat ihoa pysymään nuoremman näköisenä.

Veden mineraaleista valmistetaan myös lannoitteita maatalouden käyttöön. Järvestä pumpataan vettä, josta erotellaan mineraalit ja suolat, jotka jalostetaan eteenpäin lannoitteiksi.

Matalan sijaintinsa ansiosta myös alueen happipitoisuus on runsaampaa kuin muualla. Happirikkaassa ilmassa hengitysvaikeuksista kärsivän on helpompi hengittää.

Kuolleenmeren terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään. Jo Kuningas Salomon aikana se tunnettiin rentoutumispaikkana. Myös Kleopatran sanotaan käyneen siellä nauttimassa mutakylvyistä, ja Herodeksen talvipalatsi Masada sijaitsi alueella.

Kuolleellemerelle sijoittuvat myös monet Vanhan Testamentin kertomuksista. Kuolleenmeren kaakkoisrannalla uskotaan sijainneen Sodoman ja Gomorran paheelliset kaupungit. Autokuskini Markku näyttikin minulle lähellä Masadaa olevan alueen, jonka uskotaan olevan Jumalan tuomitsema Gomorran kaupunki, koska sen maaperästä on löytynyt epätavallisen paljon rikkiä.

Korkeasta suolapitoisuudesta johtuen Kuolleessameressä ei elä kaloja eikä vesikasveja. Jordan-joen tuomat kalat kuolevat hyvin nopeasti jouduttuaan suolaiseen ja lämpimään veteen. Kuollutmeri ei kuitenkaan ole aivan eloton. Siellä elää joitakin ääriolosuhteisiin sopeutuneita sieniä ja bakteereja.

Suuren suolapitoisuuden lisäksi Kuolleellamerellä on vielä kaksi muuta erikoisuutta. Ensinnäkin Kuollutmeri on 408 metriä Välimeren pinnan alapuolella ja on siten maapallon matalin paikka ja toisekseen Kuolleellamerellä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vain haihtumalla, jolloin rannoille muodostuu valkoisia suolakiteitä.

Alueen kasvaneen vedenkulutuksen takia Jordan-joen tuoma vesimäärä on vähentynyt jatkuvasti, ja Kuollutmeri on supistunut vuosi vuodelta uhkaavasti. Kuolleenmeren pinta laskee noin metrin joka vuosi. Aikaisemmin Kuollutmeri on ollut 76 kilometriä pitkä ja 18 kilometriä leveä. Parinkymmenen vuoden aikana järvi on kutistunut noin 30 prosenttia. Nykyään Kuolleellamerellä on pituutta noin 50 kilometriä ja leveyttä noin 16 kilometriä. Järven on ennustettu kuivuvan kokonaan ja muuttuvan suola-aavikoksi vuoteen 2050 mennessä.

Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu Punaisestamerestä johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 km³ vettä.

Kuvassa Jouko Piho kellumassa Kuolleessameressä.

 

 

 

Ruut Ben Yosef.

23.5.2018

Israel-raportti 86

Ruut Ben Yosef

Tapasin tänään Pisgat Ze’evin ostoskeskuksen kahvilassa Ruut Ben Yosefin, jonka kautta sain tietää tämän kevään majapaikastani Annelin ja Morrisin luona.

Ruut, 54, on asunut kohta 30 vuotta Israelissa. Ruut aloitti syksyllä 1988 Kalervo Syvännön apulaisena Tiberiaassa. Sen jälkeen paikkakunnat ovat olleet Kirjat Anavimin kibbutsi, Zur Hadassa, Samarian Ma’ale Efraim, vuodesta 2002 lähtien Jerusalem ja vuodesta 2012 alkaen Itä-Jerusalemin Pisgat Ze’ev.

Ruutin Israel-kiinnostus heräsi hänen lukiessaan Raamattua 18-vuotiaana. Ruutille tuli valtava jano oppia lisää, jonka takia hän alkoi käydä kaikissa mahdollisissa Israel-tilaisuuksissa.

Kun Ruut sitten kävi 19-vuotiaana ensimmäisen kerran Israelissa, hän huomasi matkan jälkeen, että hänen sydämensä oli jäänyt Israeliin.

Ruut kokeekin, että Jumala on antanut hänelle Israel-kutsun. Sen lisäksi Ruutilla on toinen selvä kutsumus ja se on lapsi- ja nuorisotyön tekeminen.

Ennen Israeliin tuloaan Ruut opiskeli Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa, minkä ajan hän koki erittäin siunaavaksi ja hyödylliseksi tulevaisuutta ajatellen.

Niihin aikoihin Ruutia lohdutti erityisesti seuraava kohta Jeremian kirjasta: ”Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän.”

Ja Jumala lähetti Israeliin, jossa Ruut on tehnyt ja tekee monenlaista työtä, kuten vuodesta 1996 lähtien humanitaarista auttamistyötä sekä vuosina 2002 – 2013 lapsityötä Suomen Lähetysseurassa Jerusalemissa.

Vuodesta 2014 lähtien Ruut on ollut toiminnanjohtajana Sarigim King’s Kidsissä, joka on Israelin valtion virallisesti hyväksymä lapsityötä tekevä järjestö. Työhön voi tutustua Facebook-sivuilla https://www.facebook.com/Sarigim-Kings-Kids-Jerusalem-174188386259704/.

Oma lukunsa on sitten se, että Ruut alkoi opiskella v. 1988 turistioppaaksi. Välillä oli taukovuosia, mutta v. 2015 Ruut valmistui Israelin valtion hyväksymäksi viralliseksi turistioppaaksi. Opiskelu oli hyvin vaativaa ja kaiken lisäksi opetus oli hepreaksi.

Ruutin Retkien eli Ruut’s Toursin Facebook-sivustolla (https://www.facebook.com/Ruut-Tours-1638788843044815/) Ruut kertoo opastyöstään: ”Hei, Nimeni on Ruut ja olen turistiopas Israelissa. Sydämelläni on saada sinut innostumaan Israelista tavalla, jota et ole aiemmin kokenut. Ehdotan sinulle valmiita matkapaketteja, tai voit kertoa omat toivomuksesi matkasi suhteen, ja räätälöimme yhdessä sinulle matkan, josta olet aina uneksinut. Haluan viedä sinut alueille, jotka usein jäävät normimatkojen ulkopuolelle, sekä tutustuttaa sinut paikalliseen väestöön ja kulttuuriin, sekä Israelissa että palestiinalaisalueilla. Sporttihenkisille löytyy myös paljon vaihtoehtoja. Voit valita matkapaketin tai tilata vain päiväretkiä. Toimin sekä yksityisesti että yhteistyössä sekä paikallisten että suomalaisten matkatoimistojen kanssa.”

Ruutin sydämellä on erityisesti Samaria, jonne hän vie mielellään opastettaviaan. Jos olet kiinnostunut Ruutin asiantuntevasta opastuksesta, ota häneen yhteyttä. Sähköpostiosoite on ruuttours@gmail.com.

Lopuksi Ruut haluaa sanoa suomalaisille: ”Tulkaa rohkeasti Israeliin. Täällä on rauhallista. Rukoillaan, että evankeliumi menee eteenpäin juutalaisten, arabien ja kaikkien kansojen parissa.”

Kuvassa Ruut Ben Yosef Pisgat Ze’evin kahvilassa.

Qumranin luola numero 4, josta on löytynyt 85 % Kuolleenmeren kirjakääröistä.
Qumranin essealaisyhteisön iso vesisäiliö.

22.5.2018

Israel-raportti 85

Qumran

Kuolleenmeren retkemme toisena kohteena oli maailmankuulu Qumran, josta näyttää tulleen todella suosittu turistipaikka. Kuhiseva tilanne oli vähän erilainen kuin ensi kertaa paikalla käydessäni v. 1981, jolloin alueella ei ollut keitään muita kuin suomalainen ryhmämme Hannu Hiipakan opastamana. Nyt parkkipaikalla oli kymmenittäin turistibusseja. Uutta olivat myös opasteet ja isohko halli wc-tiloineen.

Qumran on asutusraunioista, hautausmaasta sekä luolastoista koostuva arkeologinen kohde, joka tunnetaan parhaiten Kuolleenmeren kääröinä tunnetuksi tulleesta yli 900 kirjoituksen tekstikokoelmasta, joka löydettiin yhdestätoista Qumranin lähistöllä sijaitsevasta autiomaaluolasta sen jälkeen kun beduiinipaimenet olivat löytäneet ensimmäiset seitsemän kirjakääröä v. 1947.

Tarinan mukaan kolme paimenta oli etsimässä kadonnutta vuohta Qumranissa lähellä Kuolluttamerta, kun eräs heistä havaitsi oudon aukon kalliossa ja heitti sinne kiven. Kuului särkyvän astian helähdys. Paimenet kiipesivät ylös ja ryömivät luolaan, josta he löysivät joukon isoja saviruukkuja, joissa oli kirjakääröjä. Paimenilla ei ollut aavistustakaan, että he olivat juuri tehneet 1900-luvun merkittävimmän arkeologisen löydön.

Sen jälkeen Roland de Vaux kaivoi vuosina 1951-1956 yhdessä ranskalaisten arkeologien kanssa alueella ja he löysivät lisää kirjakääröjä ja muinaisjäänteitä. Roland de Vaux kirjoitti työstään v. 1973 julkaistun teoksen ”Archaeology and the Dead Sea Scrolls” (Arkeologia ja Kuolleenmeren kääröt).

Nahka- ja papyruskääröihin kirjoitettujen tekstien joukossa oli Vanhan testamentin kirjojen käsikirjoituksia sekä apokryfisiä ja pseudepigrafisia tekstejä, joista suurin osa oli entuudestaan tuntemattomia, mutta myös Qumranissa eläneen juutalaisen lahkon, essealaisten, omia kirjoituksia. Kaikkein merkittävimpänä käsikirjoituksena pidetään luolista löytynyttä kokonaista Jesajan kirjaa,joka on 1000 vuotta vanhempi kuin mikään aikaisemmin tunnettu Raamatun käsikirjoitus.

Pieni tutkijaryhmä työskenteli alussa kääröjen julkaisemiseksi. Ryhmä sai arvostelua siitä, että se ei luovuttanut tekstejä tarpeeksi nopeasti muiden tutkijain käyttöön.

Myöhemmin tilanne on muuttunut ja 2000-luvulla kaikki Qumranin tekstikatkelmat on julkaistu tutkijoiden saataville alkukielisinä.

Tekstejä on myös käännetty englanniksi ja monille muille kielille. Suomessa professori Raija Sollamo käynnisti 1990-luvulla käännösprojektin suomeksi. Käännöskokoelmia on ilmestynyt vuosina 1991, 1997 ja yleistajuinen teos vuonna 2015 sekä akateemiselle yleisölle tarkoitettu painos vuonna 2017.

Luolien käsikirjoituslöytöjen myötä tutkijoiden mielenkiinto kohdistui myös lähellä sijaitseviin raunioihin, joista löytyi essealaisten rituaalikylpylöitä, hautausmaita, suuri vesisäiliö, keittiö, ruokakomero, laaja ruokala tai kokouspaikka, kirjoitushuone, vartiotorni, talli, pyykkihuone, tiilien polttouuni ja ruukuntekijän työpaja. Lähellä olevat luolat ovat olleet essealaisten piilossa olevia kirjastoja, joihin kirjakääröjä kätkettiin roomalaisten pelossa.

Suurin osa kääröistä on ilmeisesti hylätty luoliin ensimmäisen juutalais-roomalaisen sodan aikana. Silloisen Juudean maaherran Vespasianuksen (myöhemmin keisari) joukot tuhosivat lopulta Qumranin asutuksen vuonna 68 jKr. ja tilalle tuli roomalainen varuskunta aina vuoteen 135 jKr. asti.

Paitsi Qumranissa matkailijat voivat tutustua löytöihin myös Jerusalemin Israel-museon Kirjan pyhäkössä, jossa on paljon tietoa ja näytteitä Kuolleenmeren kääröistä, osa tosin turvallisuussyistä kopioina.

Yläkuvassa Qumranin luola numero 4, josta on löytynyt 85 % Kuolleenmeren kirjakääröistä.

Alakuvassa Qumranin essealaisyhteisön iso vesisäiliö.

 

Tell Es-Sultan –kummun vanhan Jerikon kaivauksia ja Jeesuksen kiusausten vuorelle vievä köysirata.
Sakkeuksen puu Jerikossa. Taustalla Venäläinen museo.

21.5.2018

Israel-raportti 84

Jeriko

Olin tänään Kuolleenmeren retkellä autokuskini Markku Eskelin kanssa. Ensimmäinen kohteemme oli Jeriko, jonne huristelimme vähän nopeammin kuin aikoinaan saman matkan tehnyt laupias samarialainen. Suoraa linnuntietä laskien vain 20 km:n matkalla pudotus on noin 1200 metriä.

Länsirannalla lähellä Jordanjokea sijaitseva 23 000 asukkaan Jeriko (kuukaupunki) on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista, jossa Palestiinalaishallinto on pitänyt valtaa vuodesta 1994 lähtien.

Niinpä Markku, joka on Israelin kansalainen, ei saanut mennä Jerikoon, joten otin rajakontrollin kohdalla sherut-taksin ja Markku jäi odottamaan minua läheiselle huoltoasemalle.

Jerikossa seikkailuni oli hiukan haasteellista, koska kaikki tapaamani ihmiset osasivat englantia vain vähän, jopa turisti-informaatiossa, enkä minä taas tiennyt yhtään, missä niitä nähtävyyksiä on. Mutta kun aikani latelin englanniksi peräkkäin sanoja kuten vanha Jeriko, historia, kiviä, rauniot, niin päädyin lopulta toisella taksilla oikeaan paikkaan eli Tell Es-Sultanin arkeologiselle kaivausalueelle, joka on tunnistettu muinaiseksi Jerikoksi.

Raamatussa Jeriko mainitaan useita kertoja, mm. paikkana, jonne Israelin heimot ensimmäiseksi hyökkäsivät Joosuan johdolla 1400 ekr. palattuaan Egyptistä. Kun katselin lähellä olevaa Jordan-jokea, rukoilin kummulla ollessani mielessäni, että koska Jeriko oli ensimmäinen israelilaisten valloittama kaupunki, niin tämä alue tulisi pian takaisin Israelin täyteen hallintaan.

Raunioilta näkyy myös Kiusauksen vuorelle, jota pidetään paikkana, jossa Jeesus vietti 40 päivää rukoillen ja paastoten ja lopuksi Paholaisen kiusauksia vastustaen.

Nyt vuoren rinteessä on kreikkalaiskatolinen Pyhän Yrjön luostari, jonne voi päästä 1,3 km pitkää köysirataa pitkin alle viidessä minuutissa, mutta itse jätin sen väliin aikapulan takia.

Alkuperäinen luostari rakennettiin aasien avulla vuoren rinteeseen jo neljännellä vuosisadalla. Persialaiset tuhosivat luostarin, mutta ristiretkeläiset rakensivat sen uudelleen, kunnes se alkoi rapistua. Vuonna 1878 kreikkalainen munkki Kalinikos asettui asumaan luostariin, joka silloin restauroitiin. Tällä hetkellä luostarissa asuu kaksi munkkia, vaikka tilaa olisi useammallekin.

Jerikon yksi vetonauloista on myös Sakkeuksen metsäviikunapuu, johon Jerikossa asunut pienikokoinen Sakkeus kiipesi nähdäkseen Jeesuksen. Ison ja paksun puun luona oli kaksi myyjää, jotka kumpikin osasivat ladella melkoisen monia suomen sanoja kuultuaan, että olen Suomesta.  Toinen alkoi itse asiassa pajattaa koko ajan: ”Jos ei ole raha, ei ole iso maha.”

Lähellä Sakkeuksen puuta on Venäläinen museo, jossa kerrotaan venäläisten pyhiinvaeltajien Israelin matkoista jo Turkin vallan ajoilta lähtien. Kun katsoin katukylttiä, niin siinähän luki ”Dimitri Medevedevin tie”, mikä johtuu siitä, että silloinen Venäjän presidentti oli v. 2008 vihkimässä museota uuteen käyttöön, kun Palestiinalaishallinto antoi sen takaisin Venäjälle. Ja koska pyhällä maalla kiistellään vähän kaikesta, niin Venäläisen museon takapihalla on oma metsäviikunapuu, jonka väitetään olevan 2000 vuotta vanha Sakkeuksen puu.

Jeesus teki myös parantamisihmeen Jerikossa, kun hän antoi sokealle Bartimaiokselle hänen näkönsä takaisin.

Jeriko on 250 m merenpinnan alapuolella, ja siellä on subtrooppinen ilmasto. Tänään oli kuumaa kuin saunassa eli 41 astetta. Hedelmällisellä alueella viljellään nykyään appelsiineja, banaaneja ja viikunoita. Jerikoa kutsutaan Raamatussa palmukaupungiksi (5. Moos. 34:3), ja palmut kukoistavat siellä yhä kuten ennenkin.

Nykyisin myös turismi on tärkeää ja varsinkin kristityt matkailijat ja pyhiinvaeltajat ovat Jerikolle merkittävä tulonlähde, vaikka turisteja saisi kuulemma olla kyllä enemmänkin.

Yläkuvassa Tell Es-Sultan –kummun vanhan Jerikon kaivauksia ja Jeesuksen kiusausten vuorelle vievä köysirata.

Alakuvassa Sakkeuksen puu Jerikossa. Taustalla Venäläinen museo.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Vesa | Vastaa 12.07.2018 15.53

Vetoomus ICEJ:n ystäväkirjeessä
https://aijaa.com/QOfCxJ
Ministerin valheellinen väite
https://aijaa.com/ZmRbTV

Vesa | Vastaa 07.06.2018 17.39

Tuore väitöskirja paljastaa -- https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234755

Harri Veijonen | Vastaa 07.06.2018 03.02

Kirjavaihtoehdotus ja kirja-arvostelu. Lähetä tuleva Israel raporttikirja niin lähetän tulevan Lopun ajan almanakka kirjani. http://wwnet.fi/users/veijone/

Vesa | Vastaa 06.06.2018 19.12

Mitä todella tapahtui - http://honestreporting.com/must-watch-behind-the-smokescreen-part-2/

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

15.08 | 09:40

Enarsson kertoo videossaan 13 min. kohdalla sanoneensa tammikuussa että Ruotsissa palaa ja savun haju jo tuntuu.

...
14.08 | 21:52

Israelissa homma hoidettaisiin niin että syyllisten ja heidän perheidensä kodit tuhottaisiin. Göteborgissa se olisi kerrostalojen pillaroimista maan tasalle.

...
14.08 | 21:41

Erikoista että Ruotsin massiivisia tuhopolttoja ei pidetä terroritekoina. Ihme jos poliisi/armeija ei ryhdy (vieläkään) voimatoimiin. Akkojen touhua.

...
11.08 | 01:16

Rukoukseni on Isä meidän Joka on Taivaassa.... Ei minulta mitään puutu. U

...
Tykkäät tästä sivusta